Rasismia ja retoriikkaa
”Ajatus siitä, että joku suomalainen puolue olisi rasistinen, on hyvin erikoinen ja vakava”, arveli eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Helsingin Sanomissa tammikuussa. Pääministeri Sanna Marin oli todennut, että perussuomalaiset on ollut rasistinen puolue, jos katsotaan puolueen yksittäisten kansanedustajien puheita: ”Ne ovat olleet aidon vihamielisiä tiettyjä vähemmistöjä kohtaan. Ei tätä ole kiistäminen.”
Kumpaa uskoisimme: arvostettua politiikan tutkijaa vai arvostettua politiikan tekijää? Rasismi on Suomessa yleistä. Miten siis ajatus jonkin suomalaisen puolueen rasistisuudesta on erikoinen? Peruskysymys on, voidaanko itse puolue määritellä rasistiseksi, jos sen edustajat esittävät toistuvasti avoimen rasistisia kannanottoja ja osallistuvat rasistisiin tapahtumiin.
Marin kiinnitti huomiota perussuomalaisten kielenkäyttöön. Myös Jokisipilä myönsi, että perussuomalaiset poliitikot ovat antaneet julkisuudessa rasistisia lausuntoja. Puolueen ohjelmista ei hänen mukaansa kuitenkaan löydy sellaista sisältöä, joka olisi rikoslain tai perustuslain vastaista.
Katsotaanpa ohjelmia. Vuonna 2022 julkaistu suomalaisuusohjelma on lähtökohdiltaan vastakkain asetteleva. Yhtäältä ovat suomea puhuvat, syntyperäiset suomalaiset, kansa, me; toisaalta on hallitsematon maahanmuutto, joka synnyttää kulttuurisia ja kielellisiä rinnakkaisyhteiskuntia. Vuoden 2022 aluevaaliohjelmassa puolue panee vastakkain maahanmuuttajataustaisen väestönosan, joka saa kaikki mahdolliset tuet, ja köyhät, syrjäytyneet suomalaiset.
Perussuomalaisten vuoden 2019 maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa viitataan jopa väestönvaihdokseen. Väestönvaihto tunnetaan rasistisen äärioikeiston hellimänä salaliittoteoriana.
Herää kysymys, nojaako perussuomalaiset valkoisuusnormiin. Yhdenvertaisuusvaltuutetun verkkosivujen mukaan valkoisuusnormilla ei viitata niinkään ihonväriin vaan näkymättömiin sosiaalisiin hierarkioihin ja valtasuhteisiin, joissa länsimaalaisuus ja eurooppalaisuus nähdään yhteiskunnallisia rakenteita määrittelevänä normina. Suomalaisuusohjelmassaan puolue mainitseekin maahanmuuton keskeisenä osana kokonaisuutta, joka muodostaa ”kuolemanvaaran” suomalaiselle elämänmuodolle ja länsimaiselle sivistysperinnölle.
Kielellisiä valintoja avaavan tekstianalyysin vinkkelistä on selvää, että eri tilanteissa ja kielenkäytön lajeissa puolueen arvoja ja asenteita ilmaistaan vaihtelevin tavoin. Perussuomalaiset eivät tuota rasistisia merkityksiä verkkosivuillaan yhtä avoimesti kuin sinimustat, kesällä 2022 puoluerekisteriin hyväksytty puolue.
Sinimustille rasismi on ”osa ihmisluontoa”. He näkevät monikulttuurisen yhteiskunnan valkoisen kantaväestön kannalta vaarallisena ilmiönä. Puolue kannattaa etnisen rekisterin käyttöönottoa. Nämä tiedot ovat luettavissa puolueen verkkosivuilta, vaikka oikeusministeriö rekisteröimisvaiheessa vaati puolueelta yleisohjelman karsimista.
Jokisipilä muistuttaa puoluelain edellyttävän, että puolue sitoutuu perustuslain ja kansanvaltaisten periaatteiden noudattamiseen. ”Jos Suomessa olisi rasistinen puolue, se tarkoittaisi, että oikeusministeriö olisi puoluerekisterin ylläpitäjänä epäonnistunut tehtävässään.”
On yksi asia arvioida puolueen rasistisuutta lain näkökulmasta ja hieman toinen asia kielenkäytön merkitysten näkökulmasta. Politiikantutkijalla voi olla kolmas ja neljäskin näkökulma.
Jokisipilä pitää pääministerin väitettä perussuomalaisten rasistisuudesta kovana poliittisena retoriikkana. Itse pidän Jokisipilän ajatusta puolueen ei-rasistisuudesta pullanpehmeänä päättelynä.
•
Lue myös: