Kansainvälinen tutkimus paljastaa, että tutkijoihin luotetaan vahvasti eri puolilla maailmaa ja heidän rooliaan pidetään tärkeänä yhteiskunnassa. Tutkimukseen osallistui lähes 72 000 vastaajaa 68 eri maasta. Suomesta vastaajia oli noin tuhat.

Tutkimusta koordinoitiin Harvardin yliopiston ja Zürichin yliopiston yhteistyönä. Suomessa aineiston keruusta vastasivat erikoistutkija Aki Koivula ja taloussosiologian professori Pekka Räsänen Turun yliopistosta. Kysely toteutettiin vuosina 2022–2023.

Verkkopaneeleista kerätyt kyselyt eivät ole suoraan koko väestöön yleistettäviä otostutkimuksia, mutta ne tarjoavat yhtenäiset menetelmät ja keruun ajankohdat eri maissa. Näin ne luovat perustaa maiden väliselle vertailulle.

”Tutkimus tarjoaa arvokkaan vertailupohjan kansainvälisessä keskustelussa ja tukee kansallisten tiedepoliittisten linjausten kehittämistä”, Räsänen sanoo Turun yliopiston tiedotteessa.

Suomi keskikastia

Tutkimuksen mukaan luottamus tutkijoihin on maailmanlaajuisesti vahvaa. Asteikolla 1–5 kaikkien maiden luottamuksen keskiarvo oli 3,62.

Eniten tutkijoihin luotettiin Egyptissä ja Intiassa, missä keskiarvo oli yli neljän. Euroopan maista eniten tutkijoihin luotettiin Espanjassa.

Koivula ja Räsänen yllättyivät siitä, että suomalaisten luottamus tutkijoita kohtaan oli vain keskimääräisellä tasolla. Suomessa luottamuksen keskiarvo oli 3,68.

”Kansainvälisissä luottamusvertailuissa Suomi on usein kärkipäässä, mutta tässä tutkimuksessa Suomi löytyi vasta sijalta 28. Muista Pohjoismaista Ruotsi ja Tanska sijoittuivat hieman Suomen edelle, mutta Norja jäi taakse. Pohjoismaiden väliset erot olivat kuitenkin pieniä”, tutkijat kertovat.

Maailmanlaajuisesti enemmistö vastaajista piti tutkijoita myös pätevinä, rehellisinä ja ihmisten hyvinvoinnista huolehtivina.

Tutkijoiden aktiivisuudelle kannatusta

Tulosten mukaan enemmistö vastaajista haluaa tutkijoiden ottavan aktiivisen roolin yhteiskunnassa. 83 prosenttia piti tärkeänä, että tutkijat viestivät tutkimuksestaan suurelle yleisölle, ja 52 prosenttia toivoi tutkijoiden osallistuvan vahvemmin poliittiseen päätöksentekoon.

Suomalaiset vastaajat suhtautuivat keskimääräistä pidättäytyväisemmin tutkijoiden yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen.

”Vaikka suomalaiset vastaajat toivoivatkin tutkijoilta aktiivista viestintää ja yhteistyötä poliitikkojen kanssa, he suhtautuivat keskimääräistä kriittisemmin siihen, että tutkijat osallistuisivat suoraan poliittiseen päätöksentekoon tai ajaisivat tutkimuksillaan tietynlaisia poliittisia ohjelmia”, Aki Koivula sanoo.

Maailmanlaajuisesti vastaajat pitivät kaikkein tärkeimpinä tutkimuksen aiheina kansanterveyttä, energiaan liittyvien ongelmien ratkaisemista ja köyhyyden vähentämistä. Vähemmän tärkeänä osa-alueena pidettiin puolustus- ja sotilasteknologiaa, joihin vastaajat kokivat tutkijoiden panostavan jopa liikaa.

Tutkimus on julkaistu Nature Human Behaviour -lehdessä. Tutkimusprojektin aikana kehitettiin verkkosivusto, jonka avulla on mahdollista tarkastella ja vertailla eri maiden tuloksia visuaalisesti.

•

Kuvan lähde: Pixabay