Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli
Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli
Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) perusti Julkaisufoorumin (JUFO) opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoituksella vuonna 2010 toteuttamaan tieteellisten julkaisukanavien tasoluokituksen. Tieteellisten lehtien, konferenssien ja kirjakustantajien arvioinnista vastaavat tiedeyhteisöä edustavat tieteenaloittaiset asiantuntijapaneelit.
OKM on käyttänyt vuodesta 2015 alkaen JUFO-luokitusta laadun indikaattorina tieteellisille julkaisuille, joiden perusteella yliopistoille jaetaan 14 prosenttia perusrahoituksesta vuosina 2021–2024. Nyt yliopistojen rahoitusmallin muutostarpeita harkitaan suhteessa eurooppalaiseen arvioinnin uudistukseen ja rahoitusmallien muutoksiin Pohjoismaissa.
Tutkimuksen arvioinnin uudistus kuuluu eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) toimintapoliittiseen ohjelmaan vuosille 2022–2024. Kesäkuussa 2022 Euroopan Unionin neuvosto totesi avointa tiedettä koskevassa päätelmässä, että tutkimuksen arviointi nojaa liian yksipuolisesti lehti- ja julkaisuperusteiseen metriikkaan, ja kannusti jäsenmaita uudistamaan arviointijärjestelmiä.
Tanskan opetus- ja tiedeministeriö lakkautti joulukuussa 2021 julkaisuindikaattorin ja siihen liittyvän julkaisukanavien arvioinnin. Norjassa hallitus hyväksyi maaliskuussa 2023 Norjan opetus- ja tiedeministeriön suosituksen, jonka mukaisesti julkaisujen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen käytöstä korkeakoulujen rahoitusmallin indikaattoreina luovutaan.
Toisin kuin Tanskassa, Norjassa ministeriö jatkaa tiedonkeruuta korkeakoulujen julkaisuista, mikä turvaa kaikki tieteenalat kattavan kansallisen tilastoinnin. Myös Norjan tieteellisten julkaisukanavien tietokannalla nähdään olevan rahoitusmallin laskentaa laajempi tehtävä koostaa tiedeyhteisön arviot siitä, mitkä kanavat tarjoavat luotettavan laadunvarmistuksen.
Norjan ministeriön näkemyksen mukaan “on tärkeää säilyttää tämä toiminto” eli tasoluokan 0 ja 1 erottelu, koska kentälle on tullut uusia kustantajia ja lehtiä, joiden “toimituksellinen laatu ja vertaisarviointi ovat epävarmoja”. Julkaisutoiminnan harmaa-alueen kasvu vaikuttaa tieteellisen julkaisutoiminnan suuntaan myös Suomessa.
Norjassa hallitus käynnistää selvityksen siitä, kuinka julkaisukanavien tietokantaa ja luokitusta, erityisesti tasoa 2, tulisi uudistaa. Myös Suomessa Julkaisufoorumin toimintasuunnitelmaan 2023–2027 tulee sisältymään selvitys tasoluokituksen muutostarpeista sekä JUFO-portaalin kehittäminen kanavien laadun ja avoimuuden kansallisena tietolähteenä.
Norjassa arvioidaan, että vuodesta 2005 lähtien käytössä ollut julkaisuindikaattori on tehnyt tehtävänsä tutkimustoiminnan vahvistamiseksi. Poistamalla se rahoitusmallista ehkäistään ei-toivottuja vaikutuksia, joita voi seurata, jos julkaisukanavaan perustuvaa metriikkaa käytetään yksittäisten tutkijoiden arviointiin ja palkitsemiseen. Korkeakoulujen on kuitenkin mahdollista asettaa julkaisutoimintaan liittyviä omia tavoitteitaan kehityssopimuksissa, joita ne tekevät ministeriön kanssa.
Muutetaanko rahoitusmallia myös Suomessa, rajoittuuko muutos julkaisuindikaattorin jäädyttämiseen, kuten Tanskassa, vai poistetaanko myös kilpaillun tutkimusrahoituksen indikaattori? Voisiko Suomi luopua määrällisistä suoritteista kokonaan ja olla arvioinnin uudistuksen suunnannäyttäjä Euroopassa?
JUFO-luokituksen tehtävä on kannustaa ja tehdä näkyväksi julkaisutoimintaa kanavissa, jotka tiedeyhteisö on tunnistanut luotettaviksi ja korkeatasoisiksi. Julkaisujen käyttö yliopistojen rahoituksen perusteena ilman JUFO-luokitusta kannustaisi yksinomaan kasvattamaan julkaisujen määrää, ei niiden laatua.
Jos julkaisukanavaan perustuvan metriikan käytöstä rahoitusmallissa halutaan luopua Suomessa, on perusteltua poistaa julkaisut määrällisenä indikaattorina Tanskan ja Norjan tavoin kokonaan. Julkaisutiedonkeruun ja JUFO-luokituksen tuottamaa tietopohjaa voidaan hyödyntää seurannan ja analyysien tukena esimerkiksi Suomen Akatemian Tieteen tila- tarkasteluissa.
Koulutuksen laatua arvioidaan Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen auditoinneissa. Tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta varmennetaan ja kehitetään korkeakoulujen omissa arvioinneissa. Kokonaisuutta täydentää entistä laadullisempi ja monimuotoisuutta arvostava kehittämistyö, jota tehdään yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiin ja vastuulliseen tutkijanarviointiin liittyen.
Uuden sukupolven rahoitusmalli voisi rakentua tavoitteille, jotka kannustavat tutkimuksen, opetuksen ja hallinnon avoimuutta, monikielistä tiedeviestintää, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja innovaatioita. Rahoitusmalli voisi myös kannustaa tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, urapolkujen monimuotoisuutta, hyvää ohjausta ja johtamista sekä yhteistyötä, yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia korkeakouluissa.
On toinen asia miten tavoitteet huomioidaan rahoitusmallissa, luodaanko niistä nykyisen kaltaisia indikaattoreita vai voiko niiden edistäminen tapahtua muulla tavoin.
•
Lue myös:
Julkaisufoorumi ja rahoitus- ja arviointijärjestelmien muutokset Pohjoismaissa ja Euroopassa
Kansainvälisinkin tiede vaikuttaa paikallisesti ja monikielisesti