Image

Elämme kriisien sävyttämää aikaa. Olemme juuri selvinneet pandemiasta. Ilmaston lämpenemisen merkit näkyvät yhä selvemmin. Lajeja katoaa ennätysvauhtia. Euroopassa raivoaa jälleen sota, ja (uusiutuvan) energian tarve ylittää tämänhetkisen tuotantokapasiteettimme.

Muuttoliike etelästä pohjoiseen jatkuu, ja väestömme kamppailee kiihtyneen inflaation ja taloushuolien kanssa. Usko demokratiaan hallintomuotona on paineen alla myös luottamuspohjaisissa yhteiskunnissa, kuten Pohjoismaissa. Kuinka meidän tulisi ratkoa näitä kriisejä?

Pohjoismaissa poliittinen päätöksenteko ja yhteiskunnallinen kehitys ovat perinteisesti pohjautuneet tutkimuspohjaiseen tietoon. Vaikka Pohjoismaat ovat pieniä eivätkä yksittäisen maan taloudelliset resurssit ja osaaminen riitä tutkimustarpeiden tyydyttämiseen, Pohjoismaat voivat saavuttaa paljon yhdistämällä voimansa.

Parantaakseen valmiuksiaan tehdä yhteiskuntaturvallisuutta ja varautumista koskevaa tutkimusta Pohjoismaiden tulisi perustaa yhteinen tutkimusrahasto rahoittamaan tutkimushankkeita näillä alueilla. Varautumistutkimusrahaston perustaminen on luonnollinen kehityssuunta pohjoismaisen yhteiskuntaturvallisuutta ja varautumista koskevan yhteistyön kehittämisessä.

Pohjoismaisesta yhteistyöstä on säädetty virallisesti vuoden 1962 Helsingin sopimuksella. Tähän asti turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö on pidetty Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston virallisen yhteistyön ulkopuolella, vaikka epävirallinen yhteistyö tällä alueella on jo laajaa.

Kun Venäjän on hyökännyt Ukrainaan ja Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet Nato-jäsenyyttä, pohjoismaisesta puolustus- ja turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä käydyn keskustelun luonne on muuttunut. Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto päätti äskettäin arvioida tarvetta tarkistaa Helsingin sopimusta niin, että se kuvastaisi paremmin todellisuutta ja Pohjoismaiden kohtaamia haasteita. Käytännössä tämä tarkoittaa puolustus- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön sisällyttämistä Helsingin sopimukseen harkitaan.

Pohjoismaiden siviilivalmius- ja varautumisasioista vastaavat ministerit hyväksyivät jo vuonna 2009 Haagan julistuksen, jolla virallistettiin pohjoismainen yhteiskuntaturvallisuutta ja varautumista koskeva yhteistyö. Vuonna 2013 yhteistyö syveni entisestään toisen Haagan julistuksen myötä. Pohjoismaisen yhteistyön visiona on vahva ja yhtenäinen pohjoinen alue ja vahva yhteistyö onnettomuuksien ja kriisien ehkäisyssä, niihin reagoinnissa, niistä toipumisessa ja niistä oppimisessa.

Haaga-yhteistyön seurauksena NordForsk perusti vuonna 2013 yhteiskuntaturvallisuutta koskevan tutkimusohjelman. Yhteistyössä pohjoismaisten kansallisten tutkimusrahoittajien kanssa NordForsk jakaa varoja valikoitujen yhteiskuntaturvallisuuteen liittyvien teemojen tutkimukseen. Kymmenen vuoden aikana NordForsk on toteuttanut ohjelman puitteissa kuusi rahoituskierrosta ja rahoittanut 21 tutkimushanketta, joiden yhteisarvo on ollut 225 miljoonaa Norjan kruunua.

On monimutkainen ja aikaa vievä tehtävä saada kaikki eri Pohjoismaiden rahoittajaorganisaatiot yhteisen pöydän ääreen ja sopimaan yhteisesti tuettavista tutkimushankkeista. Kansallisten tutkimusrahoittajien resurssien nopea liikkeelle paneminen pohjoismaiseen varautumistutkimukseen on osoittautunut haastavaksi. 

Pohjoismaisen varautumistutkimusrahaston perustaminen helpottaisi nopeaa reagointia kriiseihin ja tilanteisiin, joissa on tarve saada nopeasti tutkimuspohjaista tietoa yhteiskunnan kannalta kriittisiltä aloilta. Näin päätöksiä voitaisiin tehdä mahdollisimman pitkälti tietoon perustuen. Rahaston perustamisen jälkeen tärkeän varautumistutkimuksen tekeminen ei enää edellyttäisi rahoituksen hakemista kansallisilta tutkimusrahoitusorganisaatioilta hitaiden ja resursseja kuluttavien hakuprosessien kautta.

Rahaston perustaminen on myös merkittävä askel kohti Pohjoismaiden pääministerien vuonna 2019 esittämää visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.

•

Lue myös:

Filantrooppinen sivistysyliopisto

Tiede, hyvinvointi ja demokratia

Tiede osana maan kriisinkestävyyttä

•

Keskustelu-osiossa julkaistaan tieteeseen tai tiedeyhteisöön liittyviä mielipidekirjoituksia, jotka edustavat niiden kirjoittajien omia näkemyksiä. Voit tarjota osioon omia puheenvuorojasi. Lue ensin ohjeet kirjoittajalle.