Tanssiesityksen seuraaminen täydessä teatterikatsomossa aktivoi aivoja laajemmin kuin tanssivideon katsominen yksin ruudulta, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Helsingin yliopiston tutkijat mittasivat ensimmäistä kertaa tanssiesityksen katsojien aivotoimintaa teatteriympäristössä ja vertasivat sitä laboratoriossa videon välityksellä tehtyihin tutkimuksiin.

– Vuorovaikutuksemme siirtyessä yhä voimakkaammin verkkoalustoille ja virtuaaliseen maailmaan on tärkeää tietää, että todellisessa maailmassa tapahtuvat kohtaamiset ovat ainutlaatuisia – myös aivoillemme, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja Hanna Poikonen Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Tutkijat mittasivat katsojien aivotoimintaa aivosähkökäyrätutkimuksella EEG:llä samalla kun tutkittavat seurasivat espanjalaisen Iron Skulls Companyn nykytanssia ja break dancea yhdistävää tanssiduettoa Un ultimo recuerdo. Mittaus tehtiin Kanadan Hamiltonissa sijaitsevassa McMaster -yliopistossa, koska siellä sijaitsee tiettävästi maailman ainoa aivotutkimuslaboratorio, jossa on teatteri. 

Osalla katsojista oli pitkä kokemus joko tanssista tai musiikista, osalla ei. Tämä näkyi siinä, miten katsojien aivot aktivoituivat esityksen aikana. 

Kokeneilla tanssijoilla oli muita voimakkaampaa matalataajuista theta-synkronisaatiota, joka liittyy liikkeen kuvitteluun mielessä, monen aistiärsykkeen yhdistämiseen samanaikaisesti ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Muusikoilla taas havaittiin muita enemmän theta-taajuuttakin matalampaa delta-synkronisaatiota. Tämä liittyy tutkijoiden mukaan mahdollisesti muusikoiden harjaantuneeseen kykyyn havaita rytmillistä kehojen liikettä.

Tutkimusartikkeli on julkaistu Europen Journal of Neuroscience -julkaisussa ja se on vapaasti luettavissa.

•

Kuvassa Iron Skulls Companyn tanssijat Adrian Vega (vas.) ja Diego Garrido esittävät tutkimukseen osallistuneille katsojille tanssidueton Un ultimo recuerdo. Kuva: Juanmi Ponce.