Perustulokokeiluun osallistuneiden suomalaisten äänestysaktiivisuus kasvoi kunnallisvaaleissa kolme prosenttia verrattuna verrokkiryhmään, selviää Turun yliopiston ja Münchenin Ludwig Maximilian -yliopiston tutkimuksesta. Lisäksi perustulokokeilu lisäsi siihen osallistuneiden ihmisten luottamusta poliittisiin instituutioihin ja heidän omiin yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. 

Äänestysaktiivisuus kasvoi nimenomaan niiden äänestäjien joukossa, joiden todennäköisyys äänestää oli heidän ominaisuuksiensa perusteella keskitasoa, tutkijatohtori Salomo Hirvonen kertoo Turun yliopiston tiedotteessa. Tutkimuksessa ei löytynyt näyttöä siitä, että muutokset ihmisten tuloissa olisivat selittäneet äänestysaktiivisuuden kasvua. Äänestysaktiivisuuden kasvua vaikuttaisi selittävän pikemminkin perustulon vastikkeettomuus ja lisääntynyt luottamus.

– Tuloksemme viittaavat siihen, että perustulolla tai vastaavilla ehdottomilla tukimuodoilla voi olla merkittävä rooli poliittisen osallistumisen lisäämisessä ja osallistumisen eriarvoisuuden kaventamisessa, professori Janne Tukiainen sanoo.

Suomessa toteutettiin vuosina 2017–2019 valtakunnallinen perustulokokeilu, jossa satunnaisesti valitulle ryhmälle työttömiä maksettiin vastikkeetonta perustuloa kahden vuoden ajan riippumatta siitä, etsivätkö he aktiivisesti töitä. Verrokkiryhmä sai tavanomaista työttömyystukea, johon liittyi työnhakuvelvoite. Kokeilussa oli mukana 2 000 perustuloa saanutta henkilöä ja yli 173 000 verrokkia.

Aikanaan vuonna 2020 perustulokokeilun varsinaisen analyysin johtopäätös oli, että sen työllisyysvaikutukset olivat vähäisiä, mutta perustulon saajat kokivat toimeentulonsa ja psyykkinen terveytensä paremmiksi. Nyt tehdyssä tutkimuksessa tutkijat yhdistivät KELA:lta saadun perustulokokeilun koeryhmätiedon sähköiseen äänestysrekisteriin ja Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistoihin, joiden avulla he pystyivät arvioimaan perustulon vaikutusta äänestysaktiivisuuteen.

– Perustulokoe tarjoaa tärkeitä näkökulmia siihen, miten sosiaaliturvajärjestelmät voivat sivuvaikutuksena heijastua myös kansalaisten poliittiseen osallistumiseen, Tukiainen toteaa.

Tutkimus on julkaistu American Journal of Political Science -lehdessä ja se on vapaasti luettavissa verkossa.

•

Kuvan lähde: Unsplash