Uutisia lehden numerosta 3/2021

Uutisia   10.6.2021 8.32   Päivitetty 10.6.2021 8.54

Tieteessä tapahtuu 3/2021 on ilmestynyt

Uusimman lehden artikkeleiden aiheina ovat suomalaisen innovaatio- ja tutkimuspolitiikan haasteet, kestävyyssiirtymän tiedontuotannolliset puutteet, keskiaikaiset käsikirjoitukset, mielikuvitus neurotieteen kuvaamana ja sanomalehtinaisten työ.

Pääkirjoituksessa Tuomas Lehtonen puhuu omakielisen tieteen ja tiedon välittämisen puolesta, minkä hyväksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on toiminut 190 vuotta. Tarmo Lemola kuvaa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön keskinäisiä suhteita ja jännitteitä tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa. BIOS-tutkimusyksikön tutkijat osoittavat, kuinka kansallinen tiedontuotanto ei kykene reagoimaan kestävyyssiirtymään, jota hiilineutraaliuden saavuttaminen ja ekologisten kriisien hillitseminen edellyttävät. Matti Myllykoski kirjoittaa digitoitujen keskiaikaisten käsikirjoitusten hiljaisesta vallankumouksesta. Olli Piirtola käsittelee artikkelissaan yhdysvaltalaisen neurotutkijan Andrey Vyshedskiyn olettamuksia ja havaintoja mielikuvituksesta sekä sen yhteydestä normaalin puhekielen kehittymiseen. Reetta Hännisen artikkelin pääosassa on Helsingin Sanomien sanomalehtinaiset 1920- ja 1930-luvulla.

Katsauksissa nousevat esiin yliopistoa ohjaavat voimat ja Ayn Rand. Tieteenalat dialogissa -sarjassa on myös Tieteen päivien podcastina kuultu paneeli ilmastonmuutoksen vaikutuksesta metsäsektorin muutokseen. Muita sarjojen ja kolumnien teemoja ovat suomalainen korkealuokkainen vesitutkimus, Elina Haavio-Mannilan ”säädyllinen kapina” porvarillisia juuriaan vastaan sekä tiedon ja tekstien louhinta. Keskustelupuheenvuorot käsittelevät metsätilastoja ja humanistisen tieteen vaikuttavuutta. Kirja-arvosteluissa arvioidaan mm. kertomuksen vaaroja ja Kari Enqvistin ”mahdollisia maailmoja”.

Suomalainen ERC-apurahan saaja

Euroopan tutkimusrahasto (ERC), joka on perustettu vuonna 2007, saavutti tärkeän virstanpylvään tänä keväänä: 10 000 tutkijaa on saanut ERC-rahoitusta parhaiden ideoidensa toteuttamiseksi. Tutkimusrahasto myöntää rahoitusta huippututkijoille ja heidän tutkimusryhmilleen uraauurtavaan tutkimukseen. Rahoitus on suunnattu eri vaiheessa uraansa oleville tutkijoille ilman ikä- tai kansalaisuusrajoitetta. Tutkimustyö on tehtävä Euroopan unionin jäsenmaassa tai puiteohjelman liitännäismaassa. Tutkimusaiheita ei ole määritelty etukäteen.

Suomalaisista Aalto-yliopiston professori, fyysikko Mika A. Sillanpää on saanut rahoituksen kolme kertaa. Uusi tutkimushanke sovittaa yhteen kvanttimekaniikkaa ja yleistä suhteellisuusteoriaa, mihin hän sai urallaan pitkälle edenneille huippututkijoille myönnettävän ERC Advanced Grantin. Vuonna 2009 hän sai lahjakkaille nuorille tutkijoille tarkoitetun ERC Starting Grantin ja vuonna 2013 uraansa rakentavien huippututkijoiden ERC Consolidator Grantin.

Mies hymyilee kameralle teknisten laitteiden keskellä.Kuva: Aalto-yliopisto.

Sillanpään johtaman GUANTUM-hankkeen tavoitteena on todeta painovoiman vaikutus kahden kultapallon kvanttimekaanisiin tiloihin ja värähtelyyn hyvin pienessä mittakaavassa ja äärimmäisen matalissa lämpötiloissa. Kvanttimekaanisen järjestelmän sisäisiä gravitaatiovoimia ei ole koskaan havaittu, eivätkä tutkijat ole pystyneet luomaan molemmat kattavaa teoriaa. Tämän Sillanpää ryhmineen haluaa tutkimushankkeellaan muuttaa: ”Yritämme ratkaista tutkimuksella fysiikan sata vuotta vanhaa arvoitusta: sitä, että yleinen suhteellisuusteoria ja kvanttimekaniikka eivät tule toimeen keskenään”, hän sanoo.

Journal.fi-portaalin käyttäjät

Opiskelijat ovat suurin kotimaisten avointen tieteellisten lehtien käyttäjäryhmä, mutta myös muut ryhmät lukevat lehtiä laajasti. Asia käy ilmi Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin, missä roolissa Journal.fi-portaalissa julkaistuja tiedelehtiä ja artikkeleita käytetään.

Journal.fi on TSV:n ylläpitämän avoimen julkaisemisen portaali tieteellisille lehdille. Lehdet julkaisevat koko sisältönsä avoimena joko välittömästi tai korkeintaan 12 kuukauden viiveellä. TSV keräsi alkuvuonna 2020 käyttäjäkyselyllä taustatietoja artikkeleita palvelusta ladanneilta käyttäjiltä. Tutkimukseen osallistui 48 lehteä (myös Tieteessä tapahtuu), eli noin puolet portaalin lehdistä. Selvityksen aineisto kerättiin helmi–maaliskuussa 2020, juuri ennen kuin kirjastot suljettiin koronaepidemian johdosta. Kyselyyn osallistui kaikkiaan 668 käyttäjää.

Taulukko.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että eniten portaalista artikkeleita tarkastelleen ryhmän muodostivat opiskelijat (40 %). Toiseksi suurimman ryhmän muodostivat tutkijat, joiden osuus oli muutaman prosenttiyksikön pienempi (36 %). Kotimaisen avoimen tiedejulkaisemisen merkitys opetuksessa ja opiskelussa korostuu, kun huomioidaan, että myös opettajat käyttävät portaalia työssään: viisi prosenttia käyttäjistä ilmoitti käyttävänsä julkaisuja opettajan roolissa.

Myös yksityiset kansalaiset (8 %) ja asiantuntijat (7 %) käyttävät palvelua. Sen sijaan toimittajien, yrittäjien, poliitikoiden ja virkamiesten osuus oli melko vähäinen, vaikka on merkittävää, että jokainen ryhmä oli edustettu. Selvityksen tekijät Janne Pölönen ja Sami Syrjämäki arvelevat, että ”palvelu on huonosti tunnettu selvityksen pienimmissä käyttäjäryhmissä”. Tietoa palvelusta pyritään levittämään myös yleisiin kirjastoihin Kirjastolehden-kampanjalla.

Turvallinen ilmastoalue

Suomi on ruoantuotannon suhteen turvallisella ilmastoalueella myös tulevaisuudessa, mutta luontoon ja ekosysteemeihin ilmastonmuutos voi vaikuttaa rajusti. Jos hiilidioksidipäästöjen kasvu jatkuu entisellään, uhkaa havumetsävyöhyke kadota Suomesta lähes kokonaan vuoteen 2100 mennessä.

Aalto-yliopiston professorin Matti Kummun johtaman tutkijaryhmä on arvioinut, millaisissa ilmasto-olosuhteissa ruokaa viljellään tulevaisuudessa. Turvallinen ilmastoalue on tutkijoiden tähän tutkimukseen kehittämä uusi käsite. Sen avulla he pystyivät arvioimaan tärkeimpien ilmastotekijöiden – sademäärän, lämpötilan ja kuivuuden – muutosta ruoantuotantoalueilla.

Tutkijat käyttivät tutkimuksessaan kahta ilmastonmuutoksen skenaariota: toisessa hiilidioksidipäästöjä vähennetään niin, että lämpeneminen pysyy alle kahdessa asteessa ja toisessa päästöt jatkavat kasvuaan. He arvioivat ilmastonmuutoksen vaikutuksia 27 tärkeimmän ravintokasvin viljelyssä ja seitsemän eri tuotantoeläimen kasvatuksessa huomioiden samalla yhteiskuntien kyvyn sopeutua muutokseen.

Uhat kohdistuvat eri maihin ja maanosiin eri tavoin. Tutkimuksessa oli mukana 177 maata, joista 52:ssa ravinnontuotanto säilyisi tulevaisuudessakin ilmastollisesti turvallisella alueella. Näiden joukossa ovat kaikki Euroopan maat, kuten Suomi ja muut Pohjoismaat. Pahimmassa tilanteessa olisivat Benin, Kambodža, Ghana, Guinea-Bissau, Guyana ja Suriname, joissa jopa 95 prosenttia ruoantuotannosta putoaisi turvallisen ilmastoalueen ulkopuolelle. Näissä maissa myös yhteiskunnan mahdollisuus sopeutua muutokseen on merkittävästi pienempi kuin esimerkiksi Suomessa.

Taiteiden tutkimuksen asema

Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan varadekaani, professori Jukka Pakkasvirta kirjoittaa tiedekunnan alumnikirjeessä, kuinka humanististen tieteiden merkitys ymmärretään usein vasta kun rahoitusta leikataan. Tänä keväänä erityisesti pienten taidealojen ongelmat ovat olleet esillä, vaikka rahapulasta johtuvat professoreiden eläköitymisten myötä täyttämättä jääneet tehtävät koettelevat lähes kaikkia suuren tiedekunnan tieteenaloja. Pakkasvirta toteaa, että laajasti katsoen yliopistosektorin rahoitusleikkaukset ovat myös iso kansallinen uhka.

Taiteidentutkimuksen seurojen neuvottelukunta on julkaissut kannanoton humanististen tieteiden ja erityisesti taiteiden tutkimuksen heikentyneestä asemasta Suomen yliopistoissa. Ilman taiteiden tutkimuksen oppiaineita tiedeyliopistoissa Suomella ei pian ole annettavaa alan kansainväliselle tutkimukselle. Taiteiden tutkimuksen edellytysten heikentäminen kaventaa vakavasti myös yhteiskunnan osaamis- ja rekrytointipohjaa.

Julkilausumalla seurat haluavat lisätä tietoisuutta yliopistojen humanististen alojen ja erityisesti taiteiden tutkimuksen opiskelijoiden kokemista vakavista epäkohdista koskien opetuksen vähyyttä ja tulevaisuuden näköalattomuutta. Yliopistojen rahoitustilanne on kurjistanut helposti haavoittuvia pieniä tieteenaloja. Strategisen otteen sijaan näiden annetaan kuihtua yliopistoissa sitä mukaa kun henkilökunta eläköityy.

Revontulisatelliitti

Tutkimuskäyttöön tarkoitetun revontulisatelliitin rakentaminen on alkanut Sodankylän avaruuskampuksella. Noin kahden vuoden kuluttua valmistuvan LappiSat-1-satelliitin päästyä kiertoradalleen laajenee Sodankylän geofysiikan observatorion pitkään jatkunut mittaustoiminta maanpinnalta avaruuteen.

LappiSat-1 tulee olemaan niin kutsuttu piensatelliitti, noin kuuden maitopurkin kokoinen ja kymmenen kilogramman painoinen. Se on tarkoitus laukaista kiertoradalle 500–750 kilometrin korkeuteen. Tavoitteena on saada uutta tietoa revontulista ja geoympäristön muutoksista. LappiSat-1 rakennetaan kokonaan observatorion Tähtelän avaruuskampuksen työpajoissa. Kampukselle on parhaillaan rakenteilla avaruuslaboratorio.

Revontulialueen ilmiöitä on observatoriossa tutkittu yli vuosisata maanpinnalta tehtävillä mittauksilla, osana valtakunnallista erityistehtävää. Kun mittaustietoa aletaan saada myös revontulialueen yläpuolelta, täsmentyy ilmiöistä saatu tutkimustieto. ”Eri mittausmenetelmät tulevat täydentämään toisiaan. Satelliitti on luonnollinen jatke observatorion pitkäaikaiselle mittaustoiminnalle”, kuvaa observatorion johtaja, professori Eija Tanskanen.

Viapori-Suomenlinnan tarina

Kansallisarkisto ja Ehrensvärd-seura ovat julkaisseet juhlakirjan, joka tuo esiin Suomenlinnan historian vaiheita aina Ruotsin kuningaskunnan ajasta nykypäivään. Jussi Nuortevan ja Päivi Happosen toimittama julkaisu kunnioittaa satavuotista historiaansa juhlivan Ehrensvärd-seuran toimintaa sekä tukee Suomenlinna-museossa ja Kansallisarkistossa 12.5. avautunutta ”Suomenlinna – Kolmen valtakunnan linnoitus” -näyttelyä.

Julkaisu koostuu noin 30 artikkelista, jotka kertovat historian käännekohdista Suomenlinnassa, elämästä saarella sekä siellä asuneista ja vaikuttaneista ihmisistä, kuten Viaporin rakentajasta Augustin Ehrensvärdistä sekä laivanrakentajasta ja Viaporin telakan perustajasta Fredrik Henrik af Chapmanista. Omat lukunsa saavat vallanvaihdokset Ruotsin kuningaskunnan osasta venäläiseksi linnoitukseksi sekä Suomen itsenäistymisen ajan tapahtumat sotavankileiristä laivaston ja rannikkotykistön tukikohdaksi ja edelleen matkailukohteeksi ja omaksi kaupunginosakseen. Lisäksi julkaisu kuvaa sotatoimia, joihin Viapori joutui osalliseksi muun muassa Kustaa III:n sodissa, Krimin sodassa sekä Viaporin kapinan aikaan vuonna 1906.

Tiederadio

Tiederadio on Tieteellisten seurain valtuuskunnan tuottamien podcastien koti, jossa voi vapaasti kuunnella tiedettä käsitteleviä tallenteita. SoundCloudin lisäksi Tiederadio on nyt saatavissa myös Spotifyssa. Tiederadion podcastit ovat Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 tekoja.

Avoimesti tieteestä! -podcastissa pääsevät ääneen avoimen tieteen edistäjät niin ruohonjuuritason tutkimuksessa ja opetuksessa kuin hallinnon ja päätöksenteon piirissä. Kevään 2021 podcast-jaksoissa haastateltavat ovat kertoneet, mikä heitä inspiroi avoimessa tieteessä.

Tiedekirjan podcast -sarja esittelee Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsenseurojen toimialoja ja tuoreita julkaisuja, joita Tiedekirja välittää. Podcastit ovat suunnattu kaikille tieteestä ja tutkimuksesta kiinnostuneille sekä antavat lukuvinkkejä tietokirjallisuudesta. Keskustelemassa ovat tieteellisten seurojen asiantuntijat.

Kuukausittain julkaistavat Tiedeklubi-podcastin jaksot tarjoavat korkeatasoisia keskusteluja asiantuntijoiden seurassa. Sarjassa pureudutaan yhteiskunnallisiin ilmiöihin eri tieteenalojen näkökulmista ja etsitään vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin. Tiedeklubi-podcastin päävastaava on Tieteellisten seurain valtuuskunta. Tiedeklubi-sarja syntyy yhteistyössä laajan kumppaniverkoston kanssa.

Tammikuussa 2021 vietetyn Tieteen päivien yhteydessä julkaistiin kahdeksan podcastia, jotka ovat kuunneltavissa Tiederadiossa. Tieteen päivien 2021 teemana oli Hyvä ja paha tieto. Tiederadiossa voi kuunnella tallenteita myös aiemmilta Tieteen päiviltä. Vuonna 2019 teemana oli Rohkeus ja vuonna 2017 Vapaus ja sen rajat.

Palkittuja

Vuoden työväentutkimus 2020 -palkinto on myönnetty Markku Liljeströmille ja kunniamaininta Sanna Lönnforsille. Liljeström sai palkinnon kirjasta Metallin mies: Valdemar Liljeströmin elämä 1902–1960 (Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura 2019) ja Lönnfors kunniamaininnan kirjasta Pyhtää sisällissodassa (Reuna 2020).

Helsingin yliopiston dosentti Anna Hielm-Björkman on saanut Kauppaneuvos Otto A. Malmin lahjoitusrahaston myöntämän kulttuuripalkinnon Kompassiruusu 2021 innovatiivisesta koronakoiratutkimuksestaan, jossa hän tutkii erityiskoulutettujen hajukoirien käyttöä koronavirukseen sairastuneiden tunnistamisessa.

Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2021 kunniapalkinto on myönnetty filosofi, akateemikko Ilkka Niiniluodolle. Palkinto on akatemian arvostetuin tunnustus, joka jaetaan tieteellisessä työssä erityisen ansioituneelle jäsenelle.

Suomen Akatemia on myöntänyt vuoden 2020 akatemiapalkinnot. Asuntomarkkinoita ja kaupunkitaloutta tutkiva Teemu Lyytikäinen (VATT) palkittiin tieteellisestä rohkeudesta ja ilmakehän hiukkasmuodostusta kokeellisesti tutkiva Mikko Sipilä (Helsingin yliopisto) yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

ChemBio Finland 2021 -tapahtuman yhteydessä on jaettu neljä alan palkintoa. Suomalaisten Kemistien Seuran Kiertotalousinnovaatiopalkinnon sai Fazerin ksylitolitehdas, Suomen Messusäätiön BioFinland-palkinnon Mobidiag Oy ja Kemian hyväksi -palkinnon filosofian lisensiaatti Heleena Karrus. Kemian Seurojen palkinnon sai professori Mikko Ritala (Helsingin yliopisto).

Koneen Säätiö on myöntänyt Vuoden Tiedekynä 2021 -palkinnon väitöskirjatutkija Pieta Hyväriselle artikkelista ”Sienestystä pohjoisilla puupelloilla: metsien moninaiset taloudet ja plantaasiosentrismin ongelma” (Alue ja Ympäristö -lehti 2/2020, vol. 49).

Millennium-teknologiapalkinto on jaettu brittiläisille professoreille Shankar Balasubramanianille ja David Klenermanille (Cambridgen yliopisto) tunnustuksena kaksikon kehittämistä uraauurtavista DNA:n sekvensointitekniikoista. Miljoonan euron kansainvälisen palkinnon myöntää Tekniikan Akatemia -säätiö.

Professori Pentti Kaiteran rahaston tunnustuspalkinto on myönnetty dosentti Anna-Kaisa Salmen työryhmälle Domestication in Action. Salmen vetämä hanke selvittää, miten poronhoito on muuttunut viimeisen tuhannen vuoden aikana.

Tekniikan edistämissäätiö palkitsee vuosittain opetustyössään menestyneen tekniikan osaajan sekä alan nuoren tutkijan. Vuoden nuori tutkija on tekniikan tohtori Joonas Govenius (VTT), jonka tutkimuskohteena ovat suprajohteet kvanttitietokoneen materiaalina, ja vuoden opettaja on matematiikan ja operaatiotutkimuksen professori Fabricio Oliveira (Aalto-yliopisto).

Kuvataitelija Stephanie Misalle on myönnetty Taidesäätiö Meritan palkinto. Filippiineillä syntynyt ja Wienissä asuva Misa tutkii Taideyliopiston Kuvataideakatemian tohtoriprojektissaan suullisen perimätiedon ilmiöitä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Suomen tiedepalkinnon 2021 Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professorille Martti Koskenniemelle. Hänen tutkimuksissaan yhdistyy harvinaisella tavalla diplomaattitaustasta nouseva kansainvälisen oikeuden käytännön ymmärrys aiheen monipuoliseen teoreettiseen pohdintaan ja kriittiseen tarkasteluun.

TIETOKIRJA.FI-tapahtuma

Tietokirjafestivaali TIETOKIRJA.FI pidetään 25.–26.8.2021. Teemana on tänä vuonna ”Poikkeus”. Vuoden 2021 TIETOKIRJA.FI-tapahtuma järjestetään Töölössä Tieteiden talon väistötiloissa vanhalla Kauppakorkeakoululla, Runeberginkatu 14–16, Helsinki. Tapahtuma striimataan, ja yleisöä voi tulla paikan päälle, jos koronarajoitukset sen sallivat.

TIETOKIRJA.FI-festivaalilla kuullaan paneelikeskusteluja ja haastatteluja mm. elämästä poikkeusvaltioissa, poikkeusajan vaikutuksesta työelämään ja talouteen, poikkeusyksilöistä elämäkerroissa sekä naisten roolista historiankirjoituksessa. Aiemmista tapahtumista tutut ohjelmanumerot ”Elämäni tietokirjat” ja ”Miten minusta tuli tietokirjailija” saavat jatkoa. Lisäksi Tietokirjaraati arvioi ajankohtaisia tietokirjoja.

TIETOKIRJA.FI järjestetään joka toinen vuosi, tänä vuonna jo kahdeksatta kertaa. Kaksipäiväinen tietokirjafestivaali on yleisölle avoin ja maksuton. TIETOKIRJA.FI on osa vuoden 2021 tietokirjaviikkoa. TIETOKIRJA.FI-festivaalin ohjelma julkistetaan kesäkuussa.

Koko Suomen kattava kasvillisuusinventointi

Luonnonvarakeskus (Luke) aloittaa koko Suomen kattavan metsä- ja suokasvillisuuden inventoinnin toukokuun aikana. Inventointi aloitetaan Etelä-Suomesta, ja vuosien 2021–22 aikana inventoidaan 25 vuotta sitten tutkitut koealat eri puolilta Suomea. Kasvillisuudessa 25 vuoden aikana tapahtuneet muutokset kertovat luonnon monimuotoisuuden tilasta sekä metsätalouden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Tutkimus on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Tutkimusprofessori Raisa Mäkipään mukaan aluskasvillisuuden määrää koskevat tulokset tarkentavat myös maaperän hiilivaraston muutosten laskentaa kasvihuonekaasuinventaariossa.

Muutokset kasvillisuudessa kertovat myös siitä, miten koko metsäekosysteemi on muuttunut, sillä kasvillisuus vaikuttaa suoraan ja välillisesti moniin eläinlajeihin, maaperän lämpötilaan, kosteuteen ja ravinteiden kiertoon sekä marjasatoihin. Tutkittavilta koealoilta mitataan myös puusto ja arvioidaan puulajien latvuspeittävyydet. Puuston mittaukset tehdään valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) käytetyillä menetelmillä. Lisäksi mitataan ja arvioidaan lukuisia kasvupaikkaa, metsikköä, puustoa ja metsänkäsittelyä koskevia muuttujia.

Hanke julkaisee kasvillisuusaineiston avoimena datana. Tämä mahdollistaa aineiston laajan hyödyntämisen tutkimuksessa sekä siihen perustuvien työkalujen ja palvelujen tuotannossa. Kasvillisuusinventointi on nimetty Operaatio Mustikaksi ja sitä voi seurata somessa #OperaatioMustikka.

Löytösampo

Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Museoviraston tutkimushankkeessa on kehitetty uutta, kaikille avointa Löytösampo-verkkopalvelua, johon kootaan tietoa kansalaisten, erityisesti metallinetsijöiden, tekemistä arkeologisista löydöistä Suomessa. Löytösampo-portaalin prototyyppi avattiin verkossa 17.5.2021 avoimesti kaikkien käytettäväksi.

”Hankkeen alussa vuosina 2017–18 metallinetsijöiden suurin toive oli saada työkalu, jolla he voivat tehdä löytöjen raportointia suoraan maastosta. Testasimme hankkeessa Löytösammon mobiilia ilmoituspalvelua, ja se sai hyvää palautetta metallinetsijöiltä”, kertoo metallinetsijöitä haastatellut tutkija Anna Wessman, joka on nyt professorina Bergenin yliopistossa Norjassa. Alun perin arkeologisista löydöistä ilmoitettiin Museovirastolle paperisilla lomakkeilla. Vuonna 2019 Museovirasto avasi sähköisen ilmoituspalvelun, Ilpparin.

Löytösampo sisältää jo nyt tietoa tuhansista kansalaisten tekemistä ja Museoviraston arkeologiseen luettelointisovellukseen tallettamista löydöistä vuodesta 2015 alkaen. Palvelussa on hyödynnetty data-analyysia mm. karttavisualisoinneissa. Löydön sijainti näkyy Löytösammossa metrien tarkkuudella, ja sijainteja voidaan visualisoida lämpökartoilla. Löytösammon aineistossa on mm. rahoja, aseita ja astioita. Samoille löytöpaikoille ei kuitenkaan pitäisi mennä, koska se voi olla suojeltu jo yhden löydön jälkeen. Tavoitteena on, että Löytösammossa julkaistaan digitoinnin myötä sekä tutkimus- että kansalaislöytöjä. ”Karttavisualisointien avulla voi katsoa, mitä on löydetty esimerkiksi oman asunnon tai kesämökin nurkilta”, sanoo Aalto-yliopiston professori ja Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen (HELDIG) johtaja Eero Hyvönen.

Suomen Lajitietokeskus

Kansallinen tutkimusinfrastruktuuri Suomen Lajitietokeskus niittää mainetta maailmalla. Suomalainen ratkaisu sisällyttää lajitieto ja datan koko arvoketju samaan järjestelmään on ainutlaatuinen. Muissa maissa erityyppiset lajitiedot sekä tiedon arvoketjun eri vaiheet, eli digitoiminen, kerääminen, kokoaminen, jakaminen ja hyödyntämisen mahdollistaminen, hallitaan yleensä monessa erillisessä tietoinfrastruktuurissa.

Suomen Lajitietokeskusta koordinoi ja kehittää Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Lajitietokeskus

  • digitoi luonnontieteellisiä kokoelmanäytteitä ja tuottaa digitaalisia DNA-viivakoodeja,
  • kerää ammattilaisten ja kansalaisten valmiiksi digitaalisia lajihavaintoja,
  • yhtenäistää eri lähteistä kerätyn datan,
  • jakaa sen avoimena datana kaikkien käyttöön,
  • sekä tarjoaa tutkijoille, kansalaisille ja ympäristö- ja luonnonvarahallinnolle datanhallinnan palveluja, kuten seurantatietojen tallennus- ja julkaisemisjärjestelmiä sekä havaintojen ilmoitusalustan.

Lajitietokeskus jakaa portaalistaan lähes 39 miljoonaa lajihavaintopistettä (sijaintia kartalla), jotka edustavat yli 40 000 lajia. Datamassa koostuu 444 eri aineistosta. Suurin osa aineistoista tulee luonnontieteellisistä kokoelmista. Kaikkiaan 11 suomalaista kokoelmia hallinnoivaa organisaatiota jakaa tietojaan Lajitietokeskuksen kautta, mutta lisäksi sieltä on saatavissa merkittäviä havaintoaineistoja mm. Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta ja Metsähallituksen Luontopalveluista sekä lukuisista kansalaistiedehankkeista.

”Kymmenen vuotta sitten meillä kiteytyi Luomuksessa visio kaikkien yhteisestä lajitietopalvelusta. Vuonna 2012 saimme ympäristöministeriön johdolla aikaiseksi kansallisen tahtotilan sekä mandaatin edetä”, toteaa Lajitietokeskuksen kehittämistä Luomuksessa johtanut, tämän vuoden alusta Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajaksi siirtynyt Leif Schulman. Lajitietokeskus on myös avoimen tiedon edelläkävijä. Sitä rakennettaessa on panostettu paljon mahdollisimman avoimen aineistopolitiikan täytäntöönpanon periaatteisiin.