Uutisia lehden numerosta 1/2021

Uutisia   17.2.2021 12.45   Päivitetty 10.6.2021 8.02

Tieteessä tapahtuu 1/2021 on ilmestynyt

Uusimman lehden artikkeleita ovat Venäjän modernisaatio, Digitaalisten ihmistieteiden keskus HELDIG, matematiikan hyödyllisyys ja brittiläisen imperiumin huumekauppa Kiinassa.

Pääkirjoituksessa Riitta Maijala esittelee Tutkitun tiedon teemavuotta 2021, jonka aloitti Tieteen päivät tammikuussa. Markku Kivinen kuvaa suomalaista Venäjän modernisaation tutkimusta ja siihen liittyvää uutta paradigmaa. Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskus HELDIG siirtyy osaksi yliopiston normaalia toimintaa. Eero Hyvönen käy läpi kokemuksia keskuksen toiminnan käynnistämisestä. Sveitsiläinen matemaatikko Leonhard Euler (1707–83) kirjoitti vieläkin ajankohtaisen kirjoituksen ”korkeamman matematiikan” hyödyllisyydestä, jonka on suomentanut Johan Stén. Pekka T. Heikura kuvaa artikkelissaan brittiläisen imperiumin häikäilemätöntä huumekauppaa Kiinassa 1800-luvulla. Tähän kauppaan kytkettiin myös Intia.

Markus Weckström näkee katsauksessaan koronakriisin yhteiskunnan kompleksisena dynaamisena systeeminä, jossa tiedeyhteisöllä on luonteva kysymysten esittäjän rooli. Tutkimusta Suomessa -kolumnissa Helen Partti esittelee professori Hannes Lohen tutkimusryhmän tekemää koirien geenitutkimusta ja -pankkia. Muistikuvia-sarjassa on vuorossa sosiaalitieteilijät; ensimmäisenä kirjoittaa JP Roos Heikki Wariksesta. Kirja-arvosteluissa on esillä mm. Ilkka Niiniluodon Tekniikan filosofia ja Petteri Taalaksen Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin.

Muistikuvia-sarja

Tieteessä tapahtuu -lehden Muistikuvia-sarja alkoi vuonna 2015. Anekdoottimaisissa henkilökuvissa on esitelty suomalaisia legendaarisia biologeja, filosofeja, historioitsijoita ja tähtitieteilijöitä. Vuonna 2021 lehdessä esitellään sosiaalitieteilijöitä. Muistikuvien kirjoittajat ovat lähes aina tunteneet henkilökohtaisesti kuvaamansa tieteentekijät.

Matti Sintonen kuvaa G. H. von Wrightiä Trinity Collegessa Cambridgessä vuonna 1998 (Tieteessä tapahtuu 6/2017): ”Kun hän sai rakkaan [kirjoitus]koneensa, hän kääntyi kohti päärakennusta. Suuren etupihan nurmikolle tultaessa hän huikkasi poikamaisesti: ’Matti, nyt mennään!’ Ja hän vilisti yli huolella vaalitun nurmikon. Collegen fellow’lle tämä on sallittua, muita sakotetaan (ainakin ennen se oli puoli puntaa). Mutta perässä oli mentävä.”

Muistikuvia-sarja jatkuu viidellä kirjoituksella sosiaalitieteilijöistä, joista jokaisella on oma kirjoittajansa. Sarjan sosiaalitieteilijät ovat Heikki Waris (1901–89), Erik Allardt (1925–2020), Elina Haavio-Mannila (s. 1933), Antti Eskola (1934–2018) ja Klaus Mäkelä (1939–2013). Vuoden ensimmäisessä numerossa JP Roos kirjoittaa Heikki Wariksesta otsikolla ”Viimeinen oikea professori”. Hän kuvaa, kuinka Waris oli tutkijana tuotteliain ennen tuloaan Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professoriksi vuonna 1948.

Tutustu koko sarjaan osoitteessa Muistikuvia | tieteessatapahtuu.fi.

Tieteen uudet akateemikot

Tutkimusjohtaja, emeritusprofessori Kari Alitalo ja emeritaprofessori Kaisa Häkkinen ovat uusia tieteen akateemikoita, jotka saivat arvonimensä viime vuoden marraskuussa.

Kari Alitalo (s. 1952) on johtanut Helsingin yliopiston syöpäbiologian ja -lääketieteen tutkimusohjelmaa vuodesta 1999 alkaen. Hän on toiminut Turun yliopiston lääketieteellisen biokemian professorina vuosina 1986–87, Suomen syöpäinstituutin tutkijaprofessorina vuosina 1987–88 ja Helsingin yliopiston syöpäbiologian professorina vuosina 1989–93. Alitalo nimitettiin pysyväksi akatemiaprofessoriksi vuonna 1993 ja hän toimi Akatemian palveluksessa yhtäjaksoisesti toukokuuhun 2020 asti. Alitalon keskeisiä tutkimuskohteita ovat syövän syntymekanismit ja erityisesti imusuoniston merkitys syöpäkasvaimen leviämisessä sekä uusien täsmällisempien hoitostrategioiden tunnistaminen syövän kasvun ja leviämisen estämiseksi.

Kaisa Häkkinen (s. 1950) on toiminut Åbo Akademin suomen kielen ja kirjallisuuden vt. professorina ja professorina vuosina 1993–99 sekä Turun yliopiston suomen kielen professorina vuosina 1999–2015. Häkkinen toimi myös Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaanina vuosina 2004–09. Häkkisen keskeisimpiä tutkimusaloja ovat suomen kielen historia ja kehitys, äänne- ja muotorakenne, suomen kielen sanahistoria, etymologia ja kielentutkimuksen oppihistoria.

Kotimaisia tieteen akateemikoita on tällä hetkellä 13. Akateemikko Olli Lehto kuoli joulukuun lopulla (1925–2020). Hän teki kolme merkittävää uraa – matemaatikkona, yliopiston rehtorina ja tietokirjailijana.

Rahapelituottojen vähenemiseen varaudutaan

Tällä hetkellä Veikkaus tilittää rahapelitoiminnan tuotot kolmelle ministeriölle, joista ne jaetaan eteenpäin edunsaajille. Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja valtiovarainministeriö ovat asettaneet ryhmän selvittämään, miten rahapelitoiminnan tuottojen vähenemiseen varaudutaan tulevina vuosina.

Työssä arvioidaan myös arpajaislain toisen vaiheen uudistuksen vaikutuksia rahapelitoiminnan tuottokehitykseen. Selvitysryhmän toimikausi päättyy 28.2.2021 ja sen esitykset ovat käytettävissä valmisteltaessa julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2022–25. Selvitysryhmän puheenjohtajaksi on kutsuttu Erkki Liikanen. Muita jäseniä ovat Liisa Hyssälä, Kalevi Kivistö, Osmo Soininvaara ja Ulla-Maj Wideroos.

Selvitysryhmä arvioi työssään rahapelitoiminnan tuoton alenemisen vaikutuksia kokonaisuutena ja edunsaajaryhmittäin, vaihtoehtoisia tuoton määrän skenaarioita ja arviointikriteereitä sekä pyrkii muodostamaan periaatteita, joiden mukaisesti rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettavia käyttökohteita tulisi voida tarvittaessa vähentää. Selvitysryhmä arvioi myös rahapelitoiminnan tuoton käytön vaikuttavuuden ja tuottavuuden lisäämisen mahdollisuuksia sekä tuoton käyttökohteiden siirtämistä yleiskatteellisista budjettivaroista rahoitettaviksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan edunsaajien osuus Veikkauksen tuotosta on 53 prosenttia. Toimialalla rahapelitoiminnan tuotto käytetään tieteen, taiteen, urheilun ja liikuntakasvatuksen sekä nuorisotyön edistämiseen. Veikkauksen vuosittainen tuotto on merkittävä tieteen edunsaajajärjestöille ja sitä kautta koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Tieteen edunvälittäjät järjestivät 15.2. webinaarin, jossa he esittelivät Tiedepääoma-julkilausuman. Siinä todettiin, että ”tiedepääoma syntyy tieteellisen tiedon levittämisestä, popularisoinnista, tehokkaasta tiedeviestinnästä ja -kasvatuksesta sekä tiedelukutaidosta”.

Sci-Hubin ympärillä myrskyää

Tammikuussa, kun Twitter sulki presidentti Donald Trumpin tilin, se katkaisi myös Sci-Hubin yhdeksän vuotta jatkuneen twitteröinnin, tosin eri syystä. Elsevier-kustantamon uusin oikeudenkäynti Sci-Hubia ja Library Genesistä (Libgen) vastaan jatkuu New Delhissä helmikuun lopussa.

Sci-Hub ja Library Genesis ovat tieteellisten artikkelien ja (Libgenin osalta) kirjojen varjokirjastoja, joita kutsutaan myös piraattipalveluiksi. Kuka niitä käyttää? ”Everybody”, vastasi varjokirjastoja tutkinut John Bohannon Science-lehdessä vuonna 2016. ”Kaikki” on ehkä liikaa sanottu, mutta vain osittain, koska miljoonat tutkijat ja opiskelijat niin kehitysmaissa kuin teollisuusmaissa hankkivat tarvitsemansa tutkimusartikkelit ja tieteelliset kirjat Sci-Hubista ja Libgenistä. Näin myös Suomessa, jossa 9 600 eri kävijää vieraili Sci-Hubin www-sivuilla joulukuussa 2020.

Libgenin ylläpitäjät karttavat julkisuutta. Sci-Hubin Alexandra Elbakyan (32) sen sijaan ei pidä kynttiläänsä vakan alla. Hän on kazakstanilainen ohjelmistosuunnittelija, joka perusti vuonna 2011 Sci-Hub-sivuston. Katso Mikael Böökin hänestä tekemä haastattelu ”Why do we live in a world where libraries are illegal?” (Bibliotekettarsaka.com 24.1.2021).

Akatemiasampo

Runebergin päivänä 5. helmikuuta julkaistaan uusi avoimen datan palvelu Akatemiasampo.fi, joka kokoaa yhteen valtavan määrän tietoa yliopisto-opiskelijoiksi vuosina 1640–1899 kirjautuneista suomalaisista. Palvelun ovat kehittäneet Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIGin tutkijat.

Akatemiasammon keskeisin aineisto ovat Turun akatemian ja Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelit, joissa on tieto kaikista Suomessa yliopistoon tuona ajanjaksona kirjautuneista henkilöistä. Aineistoa on täydennetty tiedoilla ylioppilaiden myöhemmistä elämänvaiheista, esimerkiksi sukulaissuhteista, työurista ja ammateista.

Jokaiselle matrikkeleissa luetellulle 28 000 henkilölle on Akatemiasammossa oma ”kotisivu”. Lisäksi teksteistä on tunnistettu noin 50 000 muuta henkilöä. Kotisivulle on kerätty henkilön elämäkerralliset tiedot, ja kaikki häneen liittyvät tiedonmuruset on linkitetty yhteen. Dataa on myös linkitetty ulkoisiin aineistoihin, kuten Biografiasampoon ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran elämäkertakokoelmiin sekä Wikidataan. Naisia on mukana kaikkiaan 521, heidän joukossaan Pohjoismaiden ensimmäinen ylioppilaaksi kirjoittanut nainen, Marie Tschetschulin, ja Suomen ensimmäinen filosofian kandidaatin tutkinnon suorittanut nainen, Emma Irene Åström.

Linkki Akatemiasammon kotisivulle: https://seco.cs.aalto.fi/projects/yo-matrikkelit/.

Kun yliopistoura katkeaa

Kun tutkijan työura yliopistossa katkeaa yllättäen, näyttäytyvät päätöksenteko ja johtaminen usein työyhteisölle mielivaltaisena ja arvaamattomana. Tiina Nikkolan (Jyväskylän yliopisto) ja Tuomas Tervasmäen (Tampereen yliopisto) Journal of Education Policyssa julkaistu tutkimus (2020) tarkastelee suomalaisen yliopistoyhteisön sosiodynamiikkaa yliopistolain uudistuksen jälkeen.

Tutkimuksessa haastateltiin pitkän työuran tehneitä tohtoreita, joiden työura yliopistossa oli katkennut, vaikka he olisivat itse halunneet jatkaa työssään. ”Haastateltujen yliopistotyöntekijöiden näkökulmasta johtaminen vaikutti mielivaltaiselta, koska päätöksenteko oli arvaamatonta ja poukkoilevaa. Akateemiset asiantuntijat kokivat vaikutusmahdollisuutensa varsin vähäisiksi, sillä heidän pitkät työsuhteensa katkesivat ilman ennakkovaroitusta ja jälkeenpäin annetut selitykset olivat epäselviä”, Nikkola kertoo.

Tutkimuksen haastattelut suoritettiin muutama vuosi yliopistolain uudistuksen jälkeen. Sekä kritiikkiä että kiitosta saaneessa vuoden 2010 uudistuksessa tavoiteltiin läpinäkyvyyttä ja organisaatioiden toiminnan vahvistamista. Nikkolan ja Tervasmäen tutkimuksen perusteella yliopistotyön käytännössä lopputulos voi paikoin näyttäytyä jopa päinvastaisena. Jännitteet ja epäjohdonmukaisuudet – eli mielivaltaiselta tuntuva johtaminen – ovat ainakin osittain seurausta suomalaisen yliopiston tilanteesta, jossa rinnakkain vaikuttavat sekä sivistysyliopiston julkisen tiedon ja yhteiskunnan kehittämisen ihanteet että kilpailuyliopiston tehokkuutta ja tuloksellisuutta korostavat ihanteet.

COVID-19-tutkimuskatsaus

COVID-19-tutkimuskatsaus on valtioneuvoston kanslia toimittama, monitieteinen, joka kolmas viikko ilmestyvä kooste viimeisimmästä koronaviruskriisiä koskevasta tutkimuksesta. Katsaus kokoaa koronakriisiin liittyviä uusimpia tutkimustuloksia maailmalta ja Suomesta tiiviisti ja informatiivisesti valmistelijoiden ja päätöksentekijöiden käyttöön. Katsauksen tavoitteena on vahvistaa ajankohtaisen tutkimustiedon välittymistä päätöksentekijöiden tietoon ja luoda näkymää viimeisimpään tutkimukseen.

COVID-19-tutkimuskatsaus jäsentyy yhteentoista koronakriisiin liittyvään osa-alueeseen. Kunkin osa-alueen tutkimuksen seuraamisesta ja raportoinnista vastaavat osa-alueille nimitetyt tutkijat. Katsauksen osa-alueet ja niiden vastuututkijat ovat: 1) COVID-19-infektio (prof. Olli Vapalahti, Helsingin yliopisto, apul.prof. Tarja Sironen, Helsingin yliopisto, tohtori Ville Pimenoff, Karolinska Institutet), 2) Rajoitustoimenpiteiden vaikutukset epidemian leviämiseen (prof. Kari Auranen, Turun yliopisto, ylilääkäri Tuija Leino, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), 3) Pandemian vaikutukset väestön hyvinvointiin (tutkimusprof. Sakari Karvonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), 4) Talous ja elinkeinoelämä (prof. Otto Toivanen, Aalto-yliopisto), 5) Eriarvoistuminen, mukaan lukien työllisyys (dos. Hanna Ylöstalo, Turun yliopisto), 6) Koulutus ja oppiminen (apul.prof. Mari-Pauliina Vainikainen, Tampereen yliopisto), 7) Teknologia ja innovaatiot (prof. Saku Mäkinen, Tampereen yliopisto), 8) Ympäristö ja kestävä kehitys (dos. Anni Arponen, Helsingin yliopisto), 9) Kansainväliset suhteet, EU, turvallisuus (vanhempi tutkija Saila Heinikoski, Ulkopoliittinen instituutti), 10) Ihmiset, käyttäytyminen, mukaan lukien henkinen kriisinkestävyys, sosiaalinen media ja disinformaatio (työelämäprof. Jarno Limnéll, Aalto-yliopisto) ja 11) Resilienssi, ennakointi (prof. Ahti Salo, Aalto-yliopisto). Osassa teema-alueista katsauksen laatimiseen osallistuu vastuututkijan tai tutkijoiden lisäksi laajempi tutkijaryhmä.

Kultakin osa-alueelta katsaukseen sisällytetään noin viisi merkittävää uutta tutkimustulosta ja tutkimusta, joiden voidaan ajatella olevan suomalaisen ajankohtaisen valmistelun ja keskustelun kannalta relevantteja. Osa-alueelta 1) COVID-19-infektio katsaukseen sisällytetään laajempi, noin 10 artikkelin, kokoelma. Tutkimuskatsauksissa pyritään mahdollisuuksien mukaan myös painottamaan laajempia meta-analyysejä.

Katsauksen jakelulistalle voi liittyä osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/4A9939F01212A99D. Kaikki jo julkaistut katsaukset löytyvät osoitteesta https://tietokayttoon.fi/covid-19-tutkimuskatsaukset.

(Antti Pelkonen)

Tieteen päivien ohjelma keräsi 36 600 katselukertaa

Tieteen päivät järjestettiin ensimmäistä kertaa laajamittaisesti verkossa 13.¬–17.1.2021. Tieteen päivien 2021 teemana oli ”Hyvä ja paha tieto”. Suomen suurimman tiedetapahtuman suorat lähetykset keräsivät viiden päivän aikana noin 13 300 katselukertaa. Suorista lähetyksistä julkaistut tallenteet saivat yli 17 500 katselukertaa jo tapahtuman aikana. Myös Tieteen päivillä julkaistut podcastit ja ennakkoon kuvatut videot saivat runsaasti kuuntelu- ja katselukertoja. Tapahtuman päättymiseen mennessä podcasteja oli kuunneltu 1 000 ja videoita katseltu 3 000 kertaa. Koko Tieteen päivien 2021 ohjelma jää pysyvästi verkkoon. Suosituimpia tilaisuuksia olivat ”Vale, emävale vai vaihtoehtoinen fakta – poliittisen retoriikan muutos”, ”Hyvä ja paha tieto – myytit ja tulevaisuus” sekä Esko Valtaojan ”Matkakertomus tieteestä”.

9.-luokille ja toisen asteen opiskelijoille suunnattu Nuorten päivä toteutettiin 13.1.2021 verkkoluentoina, etätyöpajoina sekä kouluille tilattavina työpajoina. Nuorten päivän tilaisuuksiin osallistui yli 1 800 nuorta. Tieteiden yön tapahtumat keräsivät lisäksi torstaina 14.1.2021 yli 4 700 osallistujaa. Pääasiassa verkossa järjestetty Tieteiden yö tarjosi luentoja, keskusteluja, työpajoja ja visailuja.

Tieteen päivien järjestelyistä vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunta, jonka lisäksi järjestäviin tahoihin kuuluvat Suomen Kulttuurirahasto, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Tiedeseura, Teknillisten Tieteiden Akatemia ja Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finland. Näiden taustaorganisaatioiden ohella Tieteen päivien keskeisiä tukijoita ja yhteistyökumppaneita ovat Tieteen tiedotus ry, Koneen Säätiö ja Helsingin yliopisto.

Juhlivat tieteelliset seurat vuonna 2021

Suomen kaksi vanhinta tieteellistä seuraa täyttää tänä vuonna pyöreitä vuosia. Societas pro Fauna et Flora Fennica täyttää 200 vuotta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 190 vuotta. Muita juhlivia seuroja ja akatemioita ovat:

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (140)

Suomen kirkkohistoriallinen seura (130)

Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura (130)

Finska Kemistsamfundet – Suomen Kemistiseura (130)

Tekniikan akateemiset TEK (125)

Suomen Biologian Seura Vanamo (125)

Kalevalaseura-säätiö (110)

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa (100)

Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finland (100)

Suomen teollisoikeudellinen yhdistys (90)

Kauppatieteellinen yhdistys (90)

Kasvinsuojeluseura (90)

Geodesian ja fotogrammetrian seura (90)

Suomen Työterveyslääkäriyhdistys (75)

Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys (75)

Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys (70)

Suomen Neurologinen Yhdistys (60)

Suomen Lääketieteen Historian Seura (60)

Suomen Fysiologiyhdistys (60)

Suomen rauhantutkimusyhdistys (50)

Suomen Maaperätieteiden Seura (50)

Suomen kalliomekaniikkatoimikunta (50)

Focus Localis (50)

”Hyvän tiedon resepti”

Miten tieto syntyy? Mikä on hyvän tiedon resepti? Kuka rahoittaa tutkimuksen, ja kuka siitä hyötyy? Helsingin yliopiston tutkijat kertovat vastauksen Studia Generalia -luennoilla 2.3.–6.4.2021.

Tutkittu tieto tekee hyvää kaikille ja kaikelle. Se auttaa ymmärtämään ympäröivää maailmaa ja sen asukkaita lajiin katsomatta. Viisaasti käytetty tieto on yleisavain yhteiskunnan menestykseen. Kevään Studia Generalia -luennoilla kuullaan muun muassa mitä apinat kertovat meistä, mitä olivat ihmiskunnan alkusanat, miten moka voi olla lahja, miten masennus ja aivot liittyvät Anton Tšehoviin ja taipuuko tiede tarinaksi.

Luentosarja on osa tutkitun tiedon teemavuoden 2021 ohjelmaa. Helsingin yliopiston Avoin yliopisto järjestää sen yhdessä Säätiöt ja rahastot ry:n kanssa. Luennot striimataan Tiedekulmasta klo 17–19 ja niitä voi seurata verkossa (https://www.helsinki.fi/fi/tiedekulma/katso-ja-kuuntele) sekä katsoa myöhemmin tallenteina.

Tiedon ja tieteen rajat 2.3.

Argumentaatio ja sen virheet 8.3.

Tieteelliset mokat ja onnekkaat sattumat 16.3.

Tutkimuksen tarinallisuus 30.3.

Ratkaiseeko tiede maailman ongelmat? 6.4.

Lue lisää: https://www.helsinki.fi/fi/avoin-yliopisto/ajankohtaista/studia-generalia.

Palkittuja

Eurooppalainen yhteiskuntatieteiden Mattei Dogan Foundation -palkinto (European Consortium for Political Research, ECPR) poliittisen sosiologian tutkijalle, professori Niilo Kaupille.

Duodecimin palkinnot dosentti Annikki Vaalastille haavahoidon kehittämisestä ja ylilääkäri Asko Järviselle selkeästä viestinnästä koronakeväänä.

Suomalaisen Tiedeakatemian Väisälän palkinto kvanttiteknologian professori Mikko Möttöselle ja matematiikan apulaisprofessori Tuomas Orposelle.

Yrjö Jahnssonin säätiön tiedepalkinto THL:n tutkimusprofessori, psykiatrian tutkija Jaana Suvisaarelle.

Eurooppalaisen aistitutkimuksen yhdistyksen (Sensory Science Society) ensimmäinen palkinto Helsingin yliopiston emeritaprofessori Hely Tuorilalle.

Svenska Sällskapet för Antropologi och Geografi (SSAG) on myöntänyt Oulun yliopiston maantieteen professori Anna Paasille Vega-mitalin tieteellisistä ansioistaan poliittisessa maantieteessä.

Syöpäsäätiön palkinto Tampereen yliopiston professori Teuvo Tammelalle eturauhassyöpätutkimuksesta.

Vuoden professori 2021 on lääketieteen professori Juhani Knuuti Turun yliopistosta. Valinnan teki Professoriliitto.

Lääkäriliiton Max Oker-Blom -palkinto gynekologi Pirkko Brusilalle.

Vuoden tiede-editori tunnustus Sosiaalilääketieteellisen Aikakauslehden päätoimittaja Riikka Lämsälle. Sen antoi Suomen tiedekustantajien liitto.

Vuoden 2021 tiedetoimittaja on Helsingin Sanomien toimittaja Annikka Mutanen. Vuoden 2021 tiedeviestintäpalkinto TSV:n vastaavalle tuottajalle Mandi Vermilälle ja Museoliiton Museokortille. Palkinnot myönsi Suomen tiedetoimittajien liitto.