Image

Tieteessä tapahtuu -lehti julkaisi 14.9. Taina Saarikiven mielipidekirjoituksen, jossa hän kertoi kielteisistä kokemuksistaan Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun esittävien taiteiden äänisuunnittelun professorin rekrytoinnista.

On erittäin valitettavaa, että rekrytointiprosessimme on näyttäytynyt hakijalle huonona. Pidämme saamaamme palautetta arvokkaana ja pyrimme arvioimaan käytäntöjämme, jotta pystymme parantamaan hakijoiden kokemuksia.

Saarikiven kirjoitus sisälsi kuitenkin useita kohtia, jotka vaativat täsmennystä.

Saarikivi sivuuttaa kirjoituksessaan sen, että Taideyliopistossa suurin osa professuureista on täytetty taiteellisin perustein, kuten myös hänen hakemansa äänisuunnittelun professuuri. Siksi kaikki Taideyliopiston professorit eivät ole tohtoreita – tai edes maistereita – tai tee tutkimusta, vaan he ovat oman taiteenalansa ansioituneita taiteilijoita, jotka jatkavat taiteellista työskentelyään opettamisen rinnalla.

Taiteilijoita koulutettaessa taiteenalan praktiikan syvällinen tuntemus on keskeinen vaatimus. Yliopistolain mukaisesti opetuksemme perustuu tutkimukseen ja taiteelliseen toimintaan.

Professorimme harjoittavat tutkimusta tai taiteellista työtä, ja antavat siihen perustuvaa opetusta. Myös opetustaito, pedagoginen pätevyys ja näytöt koulutuksen kehittämisestä painavat professorien rekrytoinneissa. Äänisuunnittelun professorin tehtävän hakuselosteessa edellytettiin nimenomaan vahvaa käytännön kokemusta esittävien taiteiden äänisuunnittelusta.

Taideyliopiston tavoitteena on olla sekä taiteilijoiden kouluttaja että korkeatasoinen tutkimusympäristö – emmekä pidä näitä tavoitteita toisiaan poissulkevina, vaan toistensa edellytyksinä.

Osa Saarikiven väitteistä on vihjailuja, joihin on vaikea vastata. Hän antaa ymmärtää, että rekrytointiryhmän jäsenten esteettömyys olisi tarkastettu vasta hakijoiden huomautettua asiasta. Rekrytointiryhmän jäsenten esteellisyys käydään Taideyliopistossa aina läpi välittömästi hakuajan päätyttyä.

Tavanomainen ammatillinen yhteistyö esimerkiksi opetuksessa ei lähtökohtaisesti aiheuta esteellisyyttä osallistua rekrytointiryhmään. Mikäli joku ryhmän jäsenistä todetaan esteelliseksi suhteessa hakijoihin, hänet vapautetaan tehtävästään. Näin toimittiin äänisuunnittelun professuurin kohdallakin: hakuajan päätyttyä käytiin läpi esteellisyydet, ja yksi esteelliseksi todettu henkilö jätti tehtävänsä.

Saarikivi kertoo alkaneensa äänisuunnittelun professorin valinnan jälkeen epäillä, että rekrytointiryhmään olisi edellä kuvatusta prosessista huolimatta jäänyt henkilöitä, jotka olisivat olleet esteellisiä.

Epäily perustuu ilmeisesti siihen, että tehtävään valittu henkilö ja osa rekrytointiryhmän jäsenistä toimivat samaan produktioon osallistuneiden opiskelijoiden ohjaajina ja osallistuivat näiden opiskelijoiden kanssa samalle opintomatkalle. Taiteellista yhteistyötä henkilöiden välillä ei ollut. Asiaa ei tuotu rekrytointiryhmän käsiteltäväksi, sillä sen katsottiin olevan osa tavanomaista ammatillista yhteistyötä. Tältä osin esteellisyyden arvioinnin prosessiamme on syytä tarkentaa.

Saarikivi kyseenalaistaa äänisuunnittelun professorin rekrytoinnissa käytettyjen ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyyden. Taideyliopistossa on käytäntönä, että professoreiden rekrytoinneissa käytetään professoritasoisia asiantuntijoita. Tätä käytäntöä noudatimme myös äänisuunnittelun professorin rekrytoinnissa: kaikki käyttämämme asiantuntijat ovat toimineet professoreina toisessa yliopistossa useita vuosia. Taidealan professoreina he ovat meritoituneet ensisijaisesti taiteessa, eivät tieteessä.

Saarikivi kirjoittaa kokeneensa, että häneltä salattiin yksityiskohtia rekrytointiprosessista. Taideyliopistossa on voimassa olevaan lainsäädäntöön perustuva ohjeistus materiaalien julkisuudesta rekrytointiprosessin aikana. Sitä noudatettiin myös tässä rekrytoinnissa.

Ohjeistuksessa lähtökohtana on, että asiakirjat ovat julkisia rekrytointiprosessin päätyttyä. Asianosaisena hakijalla on kuitenkin oikeus saada oman soveltuvuusarviointinsa tulokset sekä asiantuntijoiden lausunnot itsestään jo kesken prosessin. Tiedonsaantioikeus kesken prosessin ei koske kilpahakijoista tehtyjä asiantuntijalausuntoja.

Saarikivi moittii myös tapaa, jolla rekrytoinnin tulos hänelle ilmoitettiin. Käytäntönämme on ollut, että rekrytointiprosessin päätyttyä rekrytointiryhmän puheenjohtaja ottaa yhteyttä ei-valittuihin kärkihakijoihin ja kertoo päätöksestä. Tämän jälkeen kärkihakijoille lähetetään rekrytointiryhmän esitys, rehtorin päätös ja kaikki asiantuntijalausunnot, mikäli hän niitä pyytää.

Saarikiven kohdalla on noudatettu edellä mainittua käytäntöä. Tieto päätöksestä on ensin kerrottu hänelle suullisesti välittömästi päätöksenteon jälkeen. Saarikiven pyyntöä seuraavana päivänä hänelle on toimitettu rekrytointiryhmän esitys, vararehtorin päätös ja kaikki asiantuntijalausunnot.

Myös muille kärkihakijoille on toimitettu vastaavat tiedot viipymättä, jos he ovat niitä pyytäneet.

•

Lue myös:

Dosenttinimikkeelle perusteltu käännös on "Associate Professor"

Taideyliopisto poseeraa läpinäkyvyydellään ja korkealla tutkimusprofiilillaan, mutta todellisuus on jotain aivan muuta

Toimivatko yliopistot aidosti yhteistyössä vai onko monialaisuus mantra?

•

Keskustelu-osiossa julkaistaan tieteeseen tai tiedeyhteisöön liittyviä mielipidekirjoituksia, jotka edustavat niiden kirjoittajien omia näkemyksiä. Voit tarjota osioon omia puheenvuorojasi. Lue ensin ohjeet kirjoittajalle.