Kestääkö yliopistojen Israel-yhteistyön eettinen arviointi päivänvaloa?

Image
Otto Snellmanin kolumni.

Kestääkö yliopistojen Israel-yhteistyön eettinen arviointi päivänvaloa?

Belgialaisen Gentin yliopiston johto hyödynsi eettistä neuvostoaan läpinäkyvästi Israel-yhteistyönsä arvioinnissa. Suomalaisten yliopistojen toiminta on ollut jotain aivan muuta, kirjoittaa Otto Snellman kolumnissaan.
Otto Snellman
Image
Otto Snellman.
Otto Snellman. Kuvan lähde: Annukka Pakarinen.

Loppukeväästä opiskelijat ja tutkijat ympäri maailmaa vaativat yliopistoilta akateemista boikottia eli suhteiden katkaisemista israelilaisiin instituutioihin, jotka ovat osallisia palestiinalaisten ihmisoikeuksien loukkaamiseen ja kansanmurhaan Gazassa. Yliopistoille leiriytyneiden protestiliikkeiden, Gazan pitkittyneen tuhoamisen sekä Kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) toistuvien langettavien ennakkopäätösten ja linjausten myötä yliopistojen on ollut pakko punnita Israel-yhteistyön jatkamista.   

Näin ollen vähemmän tunnettu prosessi on noussut valokeilaan: yliopistojen yhteistyön ja kumppanuuksien eettinen arviointi. Moni yliopisto on perustanut eettistä arviointia varten riippumattomia neuvostoja, joihin yliopiston johto voi tukeutua päätöksissään.

Esimerkiksi belgialaisen Gentin yliopiston johtoporras käytti yliopiston eettistä neuvostoa Israel-yhteistyön arvioinnissa ainakin viime marraskuusta lähtien. Loppukeväästä Gentin eettinen neuvosto arvioi yliopiston johdon pyynnöstä kaikki EU:n Horisontti-ohjelmien rahoittamat yhteistyöhankkeet israelilaisten yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa yliopiston ihmisoikeuspolitiikan valossa. Yksikään israelilainen yliopisto tai tutkimuslaitos ei läpäissyt testiä, joten Gentin yliopiston johto päätti lopettaa yhteistyön.

Jos Gentin yliopiston johto käytti eettistä arviointia läpinäkyvästi ja vaiheittain, niin suomalaisten yliopistojen toiminta on ollut kaikkea muuta. Suurin osa kotimaisista yliopistoista ei ole käyttänyt eettistä arviointia tai eettisiä neuvostoja lainkaan Israel-yhteistyön suhteen tai ainakaan asiasta ei ole julkisesti hiiskuttu. Eettinen arviointi on laiminlyöty niissäkin tapauksissa, kun yliopiston johto on itse myöntänyt arvioinnin tarpeen.

Tutkimusperustaista eettistä arviointia ei siis ole tehty.

Helsingin yliopiston (HY) prosessit erottuvat joukosta epämääräisyydellään. Pikataustoitus HY:n tilanteesta: Opiskelijoiden ja tutkijoiden kampanjoinnin ansiosta yliopiston johto jäädytti vaihtosopimukset israelilaisten yliopistojen kanssa toukokuussa. Se ei kuitenkaan lopettanut Horisontti-rahoitteisia tutkimushankkeita Israelin yliopistojen kanssa, eikä arvioinut ja vetänyt pois mahdollisia rahastosijoituksia kansanmurhaan osallisiin yrityksiin, vastoin opiskelijoiden ja tutkijoiden protestiliikkeen sekä HY:n ylioppilaskunnan vaatimuksia. Kesäkuussa yliopisto lankesi vanhaan tapaansa ja kutsui poliisin hajottamaan Palestiinaa tukevan protestileirin.

HY:llä on eettinen asiantuntijaneuvosto (EAN), jossa istuu yliopiston tutkijoita, professoreita, lehtoreita ja opettajia eri tiedekunnista. HY:n intranetin mukaan EAN:n tehtävänä on muun muassa ”yliopiston arvojen mukaisen toiminnan tarkastelu”. Eettistä arviointia määrittää HY:n eettinen ohjeistus eli esimerkiksi ihmisoikeuksien edistäminen ja kunnioittaminen, mutta myös muu relevantti kansallinen ja kansainvälinen normisto. EAN kuulee tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita.

EAN:n kokouspöytäkirjoja ei löydy yliopiston intranetistä. Sain ne lopulta luettavaksi tietopyynnöllä. Pöytäkirjoista käy ilmi, että EAN keskusteli Israel-yhteistyöstä kokouksessaan maaliskuussa yliopiston johdon esittelemänä. Kyseessä ei kuitenkaan ollut seikkaperäinen eettinen arviointi. Sen sijaan neuvoston oli tarkoitus ”tuottaa lähetekeskustelutyyppistä evästystä yliopiston johdolle ja hallinnolle”. Neuvostolle ei toimitettu ennen kokousta kirjallista materiaalia, eikä yhtäkään Israeliin tai Palestiinaan perehtynyttä asiantuntijaa kuultu. 

Pöytäkirjan perusteella kokouksen yleisluontoisessa keskustelussa Israelin järjestelmälliset kansainvälisen lain rikkomukset ja ihmisoikeusloukkaukset eivät nousseet esille, saati tutkimustieto israelilaisten yliopistojen osallisuudesta niihin. Akateemisesta vapaudesta puhuttiin, mutta palestiinalaisten akateemisen vapauden edellytysten tuhoamista ei edes mainittu.

Tutkimusperustaista eettistä arviointia ei siis ole tehty. Kysymykseni yliopiston johdolle onkin: miksei EAN:lta ole jo pyydetty seikkaperäistä arviointia Israel-yhteistyöstä ja miksi yliopistolainen voi seurata asiaa vain tietopyynnöillä?

Eettinen arviointiprosessi tulisi tehdä läpinäkyvästi, perusteellisesti ja tutkitun tiedon pohjalta etenkin koska yliopisto on sitoutunut tekemään eettisen arvioinnin jäädytetyistä Israel-vaihtosopimuksista ennen kuin niiden jatkosta päätetään.

Lue myös:

Kamppailu tiedon tuotannosta ja tuhoamisesta Palestiinassa

Gazan kansanmurha ja akateeminen vastuunpakoilu jatkuvat

Akateeminen boikotti ‒ vähintä mitä yliopistot voivat tehdä kansanmurhan ja opinmurhan estämiseksi

Otto Snellman on filosofian väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa.