Image

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) laatima Hyvä tieteellinen käytäntö -ohje (HTK-ohje) on vastuullisen tutkijan ”henkivakuutus”. Nimensä mukaisesti se antaa ensin mallin hyvästä tieteellisestä käytännöstä, ja tämän jälkeen siinä määritellään huono tieteellinen käytös.

Hyvät tieteelliset käytännöt on syytä omaksua viimeistään tutkijanuran alkuvaiheessa. Tutkijan kannattaa myös oppia tunnistamaan tiedevilppi siltä varalta, että hän havaitsisi omaa tekstiään tai ideoitaan lainatun ilman lupaa.

Ainoa tapa selvittää epäilyt tiedevilpistä on tehdä asiasta HTK-loukkausepäilyilmoitus, joka käynnistää HTK-ohjeessa kuvatun tutkintaprosessin. Ilmoittamista harkitessaan tutkijat voivat keskustella asiasta luottamuksellisesti oman organisaationsa tutkimusetiikan tukihenkilön kanssa.

Ilmoituksen tekijän ei itse tarvitse olla tutkija tai tutkimusyhteisön jäsen. Useimmiten vilppiepäilyksen kuitenkin esittää loukattu tutkija itse.

HTK-ohjeen noudattamiseen ovat Suomessa sitoutuneet kaikki yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset sekä lukuisa määrä tutkimuksen ja tieteen alalla toimivia muita organisaatioita, kuten rahoittajia. On kaikkien osapuolten etu, että epäilyt tutkitaan asianmukaisesti HTK-prosessissa, myös epäillyn henkilön työnantajan.

HTK-tutkintaprosessi takaa sekä vilppiepäilyn esittäjälle että epäilyn kohteena olevalle tutkijalle oikeudenmukaisen ja puolueettoman tutkinnan. Prosessi on otettava käyttöön heti, kun epäily hyvän tieteellisen käytännön loukkaamisesta esitetään. HTK-tutkinnan suorittaa se organisaatio, jonka toimintaan epäily kohdistuu.

Tutkijat voivat luottaa suomalaisen HTK-prosessin toimivuuteen, koska meillä on siitä kokemusta vuodesta 1994 lähtien. Lisäksi prosessien asianmukaisuutta valvoo TENK, joka on korkeakouluihin ja muihin tutkimusorganisaatioihin sitoutumaton taho.

Suomen HTK-ohje antaa tutkijoille laajemman turvan HTK-loukkauksia vastaan kuin useimmat muut kansalliset tai kansainväliset tutkimuseettiset (englanniksi research integrity) ohjeet. Meillä esimerkiksi piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä -kategoria sisältää muutkin tekijyyteen kohdistuvat laiminlyönnit kuin pelkästään plagioinnin.

TENK:in tilastojen mukaan varsin tyypillinen HTK-loukkausepäily on sellainen, jossa tutkija katsoo, että hänen nimensä on perusteettomasti jätetty pois tieteellisen yhteisartikkelin kirjoittajaluettelosta. Jos HTK-prosessin päätteeksi todetaan, että tällainen tekijyyteen kohdistunut loukkaus on tapahtunut, loukattu tutkija lisätään kiistanalaisen julkaisun tekijäksi ja hän voi lisätä artikkelin omaan julkaisuluetteloonsa.

Melko usein kuulee toistettavan, että HTK-ohje koskisi vain puhtaasti tieteellistä tutkimusta ja julkaisemista. Näin ei kuitenkaan ole.

Tutkijoiden on noudatettava hyvää tieteellistä käytäntöä kaikessa omaan tutkimusalaansa liittyvässä toiminnassa, myös yhteiskunnallisen vaikuttamisen tilanteissa ja esimerkiksi medialle antamissaan haastatteluissa. HTK-prosesseissa on selvitelty myös vaikkapa tutkijoiden tutkijaroolissa tehtyjen nettikirjoitusten ylilyöntejä.

TENK päivittää parhaillaan vuoden 2012 HTK-ohjetta. Se pyytää uudistetusta ohjeesta virallisia lausuntoja korkeakouluilta ja tutkimusorganisaatioilta syksyllä 2022. Myös yksittäisten tutkijoiden kommentit ovat tervetulleita. Päivitetty ohje otetaan käyttöön keväällä 2023.