Miten digitaitosi voivat?
Kolmekymppinen junamatkustaja kertoi, ettei hän osannut ostaa junalippua. Hän nousi junaan asemalta, jossa ei ollut palvelua, ja lippu on ostettava joko automaatista tai verkosta. Hän oli viettänyt viimeiset seitsemän vuotta yhteiskunnan ulkopuolella. Seitsemän vuotta riitti siihen, että junalipun oston kaltainen arkiaskare oli hänelle liian vaikea tehtävä. Häneltä puuttuivat digitaidot.
Euroopan unioni (EU) on asettanut Europe’s Digital Decades -ohjelmassaan tavoitteen, jonka mukaan vähintään 80 prosentilla väestöstä tulisi olla digitaaliset perustaidot vuoteen 2030 mennessä. Ohjelman mukaan teknologian pitäisi yhdistää, ei jakaa ihmisiä.
Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus on laatinut digitaitojen osaamismerkkijärjestelmän. Sen mukaan perustaidot hallitseva osaa käyttää digitaalisia laitteita ja palveluita turvallisesti ja vastuullisesti sekä viestinnässä että asioinnissa. Hän osaa etsiä tietoa digitaalisissa ympäristöissä, arvioida tiedon luotettavuutta sekä suojata henkilökohtaisia tietoja ja yksityisyyttä. Hän osaa myös käyttää yleisimpiä toimistosovelluksia sekä hyödyntää, tuottaa ja jakaa digitaalista sisältöä tekijänoikeuksia noudattaen.
Verkkomaailmassa on osattava käyttää erilaisia palvelusovelluksia. Tätäkin tärkeämpää on hahmottaa, millaisessa ympäristössä verkossa toimitaan. Verkossa yksittäiset käyttäjät ovat osa tietomassaa. Siellä jätetään ja saadaan tietoa, pyytämättä ja yllättäen.
Sitran laatimalla Digiprofiilitestillä voi testata omia tietojaan ja asenteitaan, jotka liittyvät internetin turvalliseen käyttöön ja dataan. Oletko jo testannut, miltä profiilisi näyttää tai millaisen digijalanjäljen jätät? Oletko tullut ajatelleeksi, kuinka evästeen evästeen evästeet hyödyntävät dataa? Entä tiedätkö, mitä on datatalous, jossa liiketoiminta perustuu tiedon hyödyntämiseen ja käyttöön?
Digitaitoihin liittyvä keskeinen kansalaistaito on digitaalinen informaatiolukutaito (DIL), jota on määritelty muun muassa Faktabaarin Digitaalisen informaatiolukutaidon oppaassa. Se on kykyä löytää, saada käyttöönsä, tulkita, analysoida, hallita, ymmärtää, luoda ja levittää informaatiota hyödyntäen sosiaalisesta mediassa ja digitaalista teknologiaa siten, että se on turvallista ja asiallista.
Kyberturvallisuuskeskus näkee, että verkossa tarvitaan myös kykyä torjua informaatiovaikuttamista. Eurooppa-neuvosto korostaa, että tässä kyse on demokratian vahvistamisesta.
On hienoa, että Digi- ja väestötietoviraston laatiman ensimmäisen Digitaitoraportin mukaan suomalaiset ovat digiosaavia. Suomalaisista 79 prosentilla on hyvät digitaidot, ja 84 prosenttia kokee, että he pysyvät digitalisaation kehityksen mukana tulevina vuosina. Kuitenkin jopa 39 prosenttia suomalaisista tarvitsee usein tukea digitaalisten välineiden käytössä.
Kenen vastuulla on huolehtia digitaidoista ja digisivistyksestä? Meidän kaikkien! (Jota toivoakseni todentaa tämän kirjoituksen linkkien kirjavuus.)
Omat taitonsa on hyvä päivittää säännöllisesti, sillä digimaailma muuttuu nopeasti. Jos on itse digiosaava, kannattaa auttaa kaveria. Tukea löytyy onneksi muualtakin. Koulussa digi on nykyään osa monilukutaitoa ja digitalisaation vaatimia uusia lukutaitoja. Kvs-säätiön hankkeessa kehitetään kirjastoista ja kansalaisopistoista merkittäviä informaatiolukutaidon edistäjiä.
Lokakuussa 2022 valtioneuvosto käsitteli selontekoa Suomen digitaalisesta kompassista. Se vahvistaa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kansallista digitalisaatiota. Säätelyä tarvitaan – ja säätelyn kehittämiseen tarvitaan vahvoja toimijoita. EU on panostanut tähän paljon, ja sen digipalvelusäädös astui voimaan marraskuussa. Säädöksen tavoitteena on yhä turvallisempi ja avoimempi verkkomaailma.
Digitalisaation ytimessä on oltava myös saavutettavuus ja kognitiivinen saavutettavuus. Suomessa aluehallintovirastot valvovat, että digitaalisessa maailmassa noudatetaan laissa määrättyjä saavutettavuutta koskevia vaatimuksia. Selkeästi meille -hankkeessa kiinnitetään puolestaan huomiota siihen, että verkkopalvelut olisivat helppokäyttöisiä ja palvelisivat kognitiiviselta saavutettavuudeltaan myös esimerkiksi kehitysvammaisia.
Tarinani ihminen on todellinen. Häntä ei varmasti kiinnostaisi DIL tai DSA. Hän halusi vain ostaa junalipun.
Miten huolehditaan heistä, jotka ovat pudonneet tai putoamassa digitaaliseen kuiluun? Ja tuo kuilu ei enää tarkoita vain pääsyä verkkoon vaan digiosallisuutta ja taitoa elää turvallisesti digimaailmassa.
•
Lue myös:
Laadukas tieto kuuluu kaikille – Vastuullisesti tuotettu tieto vaatii vastuullista käyttöä