Luonnos uudesta yliopistojen todistusvalinnan pisteytystyökalusta on siirtynyt yliopistojen käsittelyyn. Opiskelijavalintojen kehittämishanke aloitettiin noin vuosi sitten. Aloitteen uudistuksesta tekivät Suomen yliopistojen rehtorineuvoston Unifin koulutusvararehtorit.

Uudistamisen taustalla on kritiikki, joka on kohdistunut yliopistojen todistusvalinnassa käytettyyn pisteytystyökaluun. Siinä esimerkiksi pitkän matematiikan ylioppilaskokeen arvosanasta saa runsaasti pisteitä verrattuna muiden ylioppilaskokeiden arvosanoihin. Lisäksi sen on pelätty olevan yksi syy lukiolaisten lisääntyneeseen uupumukseen.

Nyt laaditussa luonnoksessa on huomioitu tutkimustuloksia ja keskusteluja, joita on käyty lukiolaisten, muiden sidosryhmien ja eri koulutusalojen kanssa.

Äidinkielestä aiempaa enemmän pisteitä

Tähän mennessä pisteytystyökalu on tuonut eri aineiden ylioppilaskokeista pisteitä mukaillen sitä, kuinka monta kurssia niitä on lukiossa. Vaikkapa pitkässä matematiikassa on lukion aikana 18 pakollista kurssia, kun terveystiedossa niitä on vain kaksi.

Pisteytystyökalu on kuitenkin osaltaan johtanut siihen, että esimerkiksi historiaa opiskelemaan hakeva on saanut enemmän pisteitä pitkän matematiikan laudaturista kuin historian laudaturista. Laudatur on ylioppilaskirjoitusten korkein arvosana.

”Luonnoksessa pisteytys perustuu entistä vahvemmin siihen, mitkä lukioaineet antavat hakijalle haetun alan kannalta keskeistä osaamista”, Unifin koulutusvararehtorikokouksen puheenjohtaja Marja-Leena Laakso sanoo tiedotteessa.

Menestys äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeessa antaa pisteytysluonnoksessa aiempaa enemmän pisteitä. Tätä perustellaan sillä, että äidinkielen osaamisen katsotaan olevan keskeistä kaikilla aloilla.

Vieraiden kielten pisteytys on taas luonnoksessa asetettu reaaliaineiden pisteytyksen tasolle, sillä vieraiden kielten opiskelu on vähentynyt Suomessa jo pitkään. Yliopistot ovat Unifin mukaan kantaneet huolta kieliosaamisen kapeutumisesta.

Luonnoksessa matematiikan painotus vaihtelee aiempaa selvemmin eri alojen välillä. Matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla pitkästä matematiikasta saisi jatkossakin selkeästi paremmat pisteet kuin muista aineista. Muilla aloilla pitkän ja lyhyen matematiikan antamia piste-eroja on kavennettu.

Puolet opiskelijoista valitaan todistusvalinnalla

Uuden pisteytystyökalun toivotaan vähentävän lukiolaisten kokemia paineita.

”Kehittämistyön yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on selkeyttää todistusvalintaa vähentämällä pistetaulukoiden määrää sekä vähentää lukiolaisten paineita. Pisteytysluonnoksessa on pyritty siihen, että lukioaikaiset ainevalinnat eivät tarpeettomasti rajaa hakijan mahdollisuuksia hakeutua todistusvalinnalla häntä kiinnostaville aloille”, Laakso sanoo.

Yliopistot kehittävät sekä todistusvalintaa että valintakokeita niin, että ne tarjoaisivat hakijoille toisiaan täydentävän ja mahdollisuuksia avaavan kokonaisuuden. Todistusvalinnalla valitaan vuosittain noin puolet uusista ylipisto-opiskelijoista.

Pisteytysluonnos on lausuntokierroksella Otakantaa.fi-palvelussa 21.4.2023 saakka. Yliopistot päättävät uudesta pisteytyksestä elokuun 2023 loppuun mennessä, ja se julkaistaan syyskuussa 2023. Uusi pisteytys on määrä ottaa käyttöön vuoden 2026 opiskelijavalinnoissa.

•

Kuvan lähde: Unsplash