Suomalaisen oopperan historia on tutkittavissa entistä helpommin. Tietoa, joka liittyy Suomessa vuosina 1830–1960 esitettyihin ooppera ja musiikkiteatteriesityksiin, on koottu uuteen Oopperasampo-palveluun.

Oopperasammon tietosisältö on peräisin Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Reprises-tietokannasta. Uudessa järjestelmässä aineistoja voidaan muun muassa analysoida ja visualisoida digitaalisten ihmistieteiden menetelmillä sekä rikastaa muista tietolähteistä ja päättelemällä.

Oopperasammolla on mahdollista esimerkiksi selvittää, mitä rooleja tietty laulaja on uransa aikana esittänyt, missä ja koska tiettyä oopperaa on Suomessa esitetty tai ketkä kaikki ovat lavoilla tulkinneet tiettyä roolihahmoja.

Palvelu on rakennettu Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen, Sibelius-Akatemian ja Helsingin yliopiston Digitaalisten ihmistieteiden keskuksen (HELDIG) yhteistyönä.

”Olen iloinen tästä Aalto-yliopiston kanssa tehdystä digihankkeesta. Sen avulla musiikintutkijat ja kaikki esittämiskulttuurista kiinnostuneet pääsevät entistä helpommin tiedon lähteelle. Ja ennen kaikkea: se nostaa esittäjät ja heidän karriäärinsä esiin”, sanoo esittävän taiteen tutkimuksen professori Anne Kauppala Sibelius-Akatemiasta.

Erilaisia Sampo-palveluita on tähän mennessä avattu yli 20. Tänä vuonna verkostoon on liitetty Oopperasammon lisäksi muun muassa eduskunnan täysistuntoaineistoja sisältävä Parlamenttisampo ja promootioihin liittyviä perinteitä kokoava Promootiosampo.

”Oopperasampo ulottaa Sampo-järjestelmien sarjan ja suomalaisen linkitetyn avoimen datan semanttisen verkoston uudelle sovellusalueelle, musiikin ja musiikkiesitysten historiaan”, sanoo tietotekniikan professori Eero Hyvönen Aalto-yliopistosta.

•

Kuvassa vuonna 1932 Suomessa esitetty Anton Rubinsteinin ooppera Demooni. Kuvan lähde: Museovirasto, valokuvaamo Pietisen kokoelma.