Virtuaaliset kokoukset ovat yleistyneet koronapandemian myötä. Monet kokevat, että virtuaalisiin kokouksiin osallistuminen on väsyttävämpää kuin kasvokkain tapahtuviin kokouksiin osallistuminen.

Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että virtuaalikokouksista johtuva väsymys ilmenee uupumuksena ylikuormituksen vuoksi. Aalto-yliopiston organisaatioiden suunnittelun ja johtamisen professorin Niina Nurmen uusi tutkimus osoittaakin päinvastoin, että virtuaalikokouksiin osallistuminen saattaa johtaa lisääntyneeseen uneliaisuuteen alikuormituksen ja tylsistymisen seurauksena.

”Oletin, että löydän tutkimustuloksena sen, että ihmiset stressaantuvat etäkokouksissa. Mutta tulos olikin päinvastainen – erityisesti työhönsä sitoutumattomia alkoi etäkokouksissa nopeasti nukuttaa”, Nurmi sanoo Aalto-yliopiston tiedotteessa.

Tutkijat varjostivat työntekijöitä

Aalto-yliopiston ja Työterveyslaitoksen tutkimuksessa hyödynnettiin sydämen sykevaihtelua ja vertailtiin virtuaalikokouksia ja kasvokkain pidettäviä kokouksia keskenään. Siinä tutkittiin erityyppisiä uupumuksen kokemuksia 44 tietotyöntekijän keskuudessa noin 400 kokouksen ajan.

Tutkijat myös yhdistivät fysiologiset menetelmät etnografiseen tutkimukseen.

”Varjostimme jokaista tutkimushenkilöä kahden työpäivän ajan kirjaten ylös kaikki tapahtumat aikaleimojen kera, jotta saimme selville, mikä kaikki vaikuttaa ihmisen fysiologisiin reaktioihin”, Nurmi sanoo.

Tutkimukseen liittyneen kyselyn avulla tunnistettiin ihmisten yleistä suhtautumista ja sitoutumista työhön. Selvisi, että työstään innostuneille ihmisille kokouksen muodolla ei juuri ollut väliä.

”Työn imua kokeneet pystyivät pysymään aktiivisena myös virtuaalisten kokousten aikana. Jos taas työn imun kokemus oli vähäistä eikä työstä oltu niin kovin innostuneita, virtuaalikokoukset koettiin erittäin väsyttäviksi”, Nurmi kertoo.

Kannattaa lähteä kävelylle

Virtuaalikokouksessa tylsistynyt alkaa ehkä tehdä monia asioita samaan aikaan. Vaikka aivot kaipaavatkin virikkeisyyden nostoa, kokouksen näkökulmasta se on ongelmallista.

”Jos pyrkii keskittymään kahteen kognitiivista huomiota vaativaan asiaan samaan aikaan, ei voi kuulla, jos virtuaalikokouksessa tapahtuu jotain tärkeää. Vaihtoehtoisesti joutuu koko ajan vaihtamaan tehtävien välillä”, Nurmi sanoo.

Vain harvoja asioita, kuten kävelyä, voi onnistuneesti tehdä samaan aikaan kun on virtuaalikokouksessa. Käveleminen ja muu hyvin automatisoitunut puuhastelu saattaa Nurmen mukaan nostaa hieman vireystilaa ja auttaa keskittymään virtuaalikokouksen.

Tutkimustulokset on julkaistu työpsykologian alan Journal of Occupational Health Psychology -tiedelehdessä.

•

Kuvassa Niina Nurmi. Kuvan lähde: Mikko Raskinen, Aalto-yliopisto.