Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro tutki työryhmineen koulu-uupumusta, kouluhyvinvointia ja niihin liittyviä sosiodemografisia tekijöitä, kuten aluetta, sukupuolta, sosiaalista statusta ja etnistä taustaa. Tutkimus toteutettiin vuosina 2006–2019.

Tutkimuksen aineistona oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämä kouluterveyskysely, johon vastasi lähes miljoona suomalaista nuorta lukioista ja yläkouluista.

"Lähes miljoonan suomalaisnuoren tutkimus osoittaa, että eriarvoisuus on lisääntynyt. Vanhempien tausta vaikuttaa entistä enemmän nuorten kouluhyvinvointiin", Salmela-Aro sanoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Vanhempien työttömyys ja maahanmuuttajatausta liittyvät lisääntyneeseen koulu-uupumukseen. Toisaalta vanhempien korkea koulutustaso toimii suojaavana voimavarana erityisesti pojilla.

Uupumus koskettaa erityisesti tyttöjä

Tutkimus osoittaa, että koulu-uupumus on lisääntynyt tytöillä, ja se kiihtynyt vuodesta 2015 lähtien. Suomessa on tehty useita koulu-uudistuksia, joilla on mahdollisesti ollut tähän vaikutusta. Esimerkiksi korkeakoulujen pääsykokeiden uudistukset ovat saattaneet lisätä paineita lukiossa.

"Tärkeä tulos oli myös se, että tyttöjen uupumus lisääntyi erityisesti kaupungeissa. Kaupunkikouluissa on enemmän kilpailua ja suorituskeskeisyyttä ja se näkyy erityisesti tyttöjen koulu-uupumuksessa ja riittämättömyyden kokemuksissa", Salmela-Aro sanoo.

Tutkimus tarkastelee koulu-uupumusta ennen pandemiaa, mutta pandemia on Salmela-Aron tutkimusten mukaan entisestään kiihdyttänyt koulu-uupumusta, eriarvoisuutta ja sukupuolittuneita tuloksia. Pandemia on jopa kaksinkertaistanut tyttöjen koulu-uupumuksen Helsingissä.

Katariina Salmela-Aron ja tutkimusryhmän artikkeli on julkaistu lehdessä Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology.

•

Kuvituskuva. Kuvan lähde: Unsplash.