Alkoholinkäytön ja erityisesti humalahakuisen juomisen terveyshaitat ovat laajalti tiedossa. Humalahakuinen alkoholinkäyttö on yhteydessä suurempiin terveysriskeihin kuin säännöllinen käyttö, vaikka alkoholin kokonaiskulutus olisi yhtä suurta.

Nyt julkaistu kotimainen tutkimus tarkentaa tietoa siitä, miten alkoholin käyttömäärät, käyttötavat ja suositut juomatyypit vaikuttavat alkoholin terveyshaittoihin. Tutkimus perustui viiden vuoden välein kerättävään kansalliseen Finriski-aineistoon, ja se käsitti kaikkiaan 22 432 ihmisen tiedot.

Aineistoon kuuluvat ihmiset ryhmiteltiin alkoholinkäytön kokonaismäärän perusteella raittiisiin, kohtuukäyttäjiin ja paljon kuluttaviin. Alkoholia käyttävät jaoteltiin käyttötavan mukaan joko säännöllisesti tai humalahakuisesti juoviin. Lisäksi heidät ryhmiteltiin juomamieltymysten mukaan viiniä, olutta, siideriä tai lonkeroa tai väkeviä suosiviin.

Tutkittavien verinäytteistä mitattiin alkoholin terveyshaittoja kuvastavia laboratorioarvoja, joita olivat maksaentsyymiarvot, rasva-arvot, tulehdusmerkkiaine CRP:n pitoisuus sekä punasolujen keskitilavuus. Esimerkiksi suurentuneen punasolujen keskitilavuuden on havaittu olevan yhteydessä kohonneeseeen ruuansulatuskanavan syöpäriskiin.

Terveysriskit kasvavat kohtuukäyttäjilläkin

Tutkimuksessa selvisi, että säännöllinen kohtuukäyttö oli tavallisempaa viiniä suosivilla henkilöillä, humalahakuisuus taas olutta tai väkeviä suosivilla.

Humalahakuisesti juovilla laboratorioarvot olivat huonomipia kuin muilla sen jälkeen, kun muut elämäntapatekijät oli vakioitu. Se, että viinin ystävät eivät keskimäärin ole juomatavoiltaan yhtä humalahakuisia kuin muut alkoholinkäyttäjät, saattaa tutkijoiden mukaan selittää osaltaan, miksi viiniä on pidetty muita alkoholijuomia terveellisempänä, vaikkei näin todellisuudessa olisikaan.

Alkoholin käyttäjillä oli kaiken kaikkiaan enemmän poikkeavia laboratorioarvoja kuin raittiilla. Tulokset kertovat myös terveysriskien kasvusta jo kohtuullisena pidetyn käytön myötä. Nyt julkaistun tutkimuksen perusteella alkoholihaittojen kehittymiseen voivat määrien lisäksi vaikuttaa sekä käyttötavat että se, millaisia alkoholijuomia suositaan.

Tutkimuksessa oli mukana tutkijoita Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Itä-Suomen yliopistosta, Seinäjoen keskussairaalasta, Tampereen yliopistosta ja Oulun yliopistosta. Sen tulokset on julkaistu Nutrients-tiedelehdessä.

•

Kuvan lähde: Pexels