Koronapandemian aikana uudet psykiatriset diagnoosit, joita suomalaiset nuoret saivat erikoissairaanhoidossa, lisääntyivät lähes viidenneksellä. Tieto selviää Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n uudesta tutkimuksesta.

Tutkimus perustui valtakunnallisiin rekisteritietoihin, ja siinä tarkasteltiin kaikkien alle 17-vuotiaiden Suomessa asuvien erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöä tammikuusta 2017 syyskuuhun 2021. Tutkimuksessa verrattiin niiden diagnoosien määriä, joita lapset ja nuoret saivat korona-aikana, aikaisempien vuosien ennustemalleihin.

Tutkijat huomasivat diagnoosien määrän olevan noin viidenneksen suurempi kuin ennustetut luvut.

"Kesäkuusta 2020 syyskuuhun 2021 Suomessa diagnosoitiin yhteensä 3 821 potilasta enemmän kuin mitä ennustukset antoivat odottaa. Tänä aikana psykiatrisia diagnooseja tehtiin entistä enemmän erityisesti nuorille naisille ja teini-ikäisille. Lasten diagnoosit eivät lisääntyneet merkittävästi odotetusta määrästä", apulaisprofessori David Gyllenberg Turun yliopistosta sanoo tiedotteessa.

Psykiatristen diagnoosien määrä lisääntyi erityisesti tytöillä. Niiden kasvu painottui myös pääkaupunkiseudulle, jossa koronatartuntojen määrä oli suurempi kuin muualla maassa ja rajoitukset ajoittain muuta maata tiukempia.

"Jatkotutkimuksissa on tärkeää selvittää, millainen rooli COVID-19-sairastavuudella tai rajoituksilla oli diagnoosien määrän kasvussa", Gyllenberg sanoo.

Kasvua syömishäiriöissä, masennuksessa ja ahdistuneisuudessa

Tutkimusryhmä tarkasteli tutkimuksessa eri diagnostisten ryhmien yleisyyttä psykiatrisen erikoishoidon diagnooseissa. Eniten lisääntyivät syömishäiriöihin, masennus- ja ahdistuneisuushäiriöihin sekä neurokognitiivisiin häiriöihin liittyvät diagnoosit.

Sen sijaan psykoottisten ja kaksisuuntaisten mielialahäiriöiden diagnooseissa tutkijat eivät havainneet merkittäviä eroja korona-aikana verrattuna aiempaan. Myös käyttäytymis- ja oppimishäiriöiden diagnoosit pysyivät ennustetuissa määrissä.

”Joissain diagnostisissa ryhmissä nähtiin jopa laskua suhteessa ennustuksiin. Esimerkiksi itsensä vahingoittamiseen ja päihdehäiriöihin liittyviä diagnooseja tehtiin ennustettua vähemmän”, Gyllenberg sanoo.

Tutkijoiden mukaan diagnoosien nopea lisääntyminen pandemian kolmen ensimmäisen kuukauden jälkeen herättää huolta palvelujen puutteista ja saatavuudesta kriisiaikana. He korostavat, että on tärkeää varautua äkillisiin muutoksiin palvelujen käytössä kriisiaikoina.

Tutkimuksen tulokset julkaistaan PLOS Medicine -tiedelehdessä. Artikkeli on luettavissa ennakkojulkaisuna.

•

Kuvan lähde: Unsplash