Keväällä käynnistetään valtakunnallinen maastokartoitus, jonka avulla selvitetään turvepeltojen sijaintia ja ominaisuuksia. Nykyisin niistä on vain karkea kuva, ja tämänhetkisten arvioiden mukaan Suomen viljelysmaasta noin 10–12 prosenttia on turvepeltoja.

Päivitetyn tiedon avulla voidaan tunnistaa turvepellot, jotka ovat maataloustuotannolle välttämättömiä. Tulosten pohjalta voidaan myös tarjota viljelijöille keinoja, joiden avulla voidaan vähentää turvepeltojen hiilen hajoamista ja edistää ilmastokestävää maataloutta.

Hankkeen toteuttavat Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus, Maanmittauslaitos ja Ruokavirasto. Siinä kerätään uutta maaperäaineistoa ja hyödynnetään myös kaukokartoitus ja-mallinnusmenetelmissä tapahtunutta kehitystä.

Tutkijat pitävät lupaavana työkaluna turvemaiden tunnistamisessa gammasäteilyaineistoa, joka on kerätty matalalentomittauksilla. Satelliittikuvat antavat tietoa maalajien kosteusolosuhteista, ja pinnankorkeusaineistot kertovat soiden turvemaiden sijainnista. Koneoppimismallien kehittämisessä käytetään pistemäisiä havaintoja maaperäkartoituksista ja muista näytteenotoista. Lisäksi hyödynnetään kartta-aineistoja.

"Näin yhdistelemällä saamme aineistoja, joita ei ole aikaisemmin juurikaan käytetty maaperän ominaisuuksien tunnistamiseen koko valtakunnan tasolla", Geologian tutkimuskeskuksen apulaistutkimusprofessori Maarit Middleton sanoo tiedotteessa.

Maatalousmaiden turvetieto -hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta. Sen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten maa- ja metsätalouden ilmastokestävyyttä voidaan vahvistaa.