Suomen Akatemia myöntää akatemiapalkinnot akatemiatutkija Riikka Puhakalle ja energiatekniikan professori Ville Vuoriselle. Heidät palkitaan tieteellisestä rohkeudesta ja luovuudesta sekä toiminnasta tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämiseksi.

Akatemiapalkintojen tarkoitus on kannustaa nuoria tutkijoita, jotka ovat akatemiatutkijoita, työskentelevät Suomen Akatemian tutkijatohtoreina, kliinisinä tutkijoista tai akatemiahankkeen vastuullisina tutkijoina. Palkinnot myönnetään 20. kertaa.

Hyvinvointia luonnosta

Puhakka työskentelee Helsingin yliopiston Lahden yliopistokampuksella ja johtaa parhaillaan Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, jossa tutkitaan suomalaisten nuorten ulkoiluharrastusten vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin.

Puhakka on tehnyt monitieteistä tutkimusyhteistyötä yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen ja maantieteen aloilla.

”Eri tieteenalojen lähestymistapojen ja menetelmien yhdistäminen uutta luovalla tavalla on mielestäni tieteellistä rohkeutta. Epävarmuustekijöistä huolimatta lopputuloksena voi syntyä merkittäviä tutkimustuloksia, joita ei olisi mahdollista saavuttaa vain yhteen tieteenalaan tukeutuen”, Puhakka sanoo Suomen Akatemian tiedotteessa.

Puhakan mukaan lapsuutta ja nuoruutta voidaan pitää erityisen tärkeinä ikävaiheina luonnossa liikkumisen ja luontoyhteyden muodostumisen kannalta. Puhe nuorten luonnosta vieraantumisesta koskee kuitenkin hänen mukaansa vain pientä osaa nuoria.

”Koronapandemian aikana erityisesti nuorten luonnossa liikkuminen lisääntyi ja nuoret löysivät uusia ulkoiluharrastuksia. Tämä osoittaa, että luonnon virkistyskäyttöön on potentiaalia. Tosin luontoa voitaisiin hyödyntää vielä paljon laajemminkin nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi.”

Virtaussimuloinnista on moneen

Ville Vuorinen työskentelee Aalto-yliopistossa ja toteuttaa tutkimusryhmänsä kanssa 3D-virtaussimulointeja supertietokoneilla. Tällä tavoin on mahdollista saada tarkkaa tietoa esimerkiksi tuulivoimalan ympäristön ilmavirtauksista tai vedyn palamiskonsepteista ja liekeistä.

Koronapandemian aikana Vuorinen hyödynsi virtaussimulointeja virusten leviämisen ymmärtämiseen hengitysilmassa sisäilmavirtausten mukana.

”Minua kiehtoo yhteys teorian ja paljain silmin nähtävän todellisuuden välillä sekä se, että voimme simuloida monia ympäristössämme esiintyviä arkipäiväisiä virtauksia varsin tarkasti. Haluan ymmärtää fysikaalisen selityksen tutkittaville asioille”, Vuorinen sanoo.

Vuorisen mukaan tiedeyhteisö opettelee simuloimaan yhä haastavampia virtausilmiöitä, joissa voi olla mukana myös kemiallisia reaktioita tai virtaavan aineen olomuodon muutoksia.

”3D-virtauslaskentaa ja molekyylitason simulointia hyödyntämällä olisi mahdollista suunnitella esimerkiksi nykyistä tehokkaampia vihreän vedyn ja muiden synteettisten polttoaineiden valmistusprosesseja. Tämä edellyttää kuitenkin lopulta monitieteellistä lähestymistapaa, suurta laskentakapasiteettia sekä laskennallisen ja kokeellisen tutkimuksen vuorovaikutusta.”

•

Kuvassa Riikka Puhakka. Kuvan lähde: Suomen Akatemia.