Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) työryhmä on julkistanut ehdotuksensa siitä, millainen olisi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uusi rahoitusmalli. Uusi malli tulisi voimaan vuodesta 2025 alkaen.

Työryhmä ehdottaa, että uutena asiana korkeakoulujen rahoituksessa alettaisiin huomioida uusien ensikertalaisten opiskelijoiden määrä. Muutosta perustellaan pyrkimyksellä nostaa suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa. Nykyistä useampien halutaan suorittavan korkeakoulututkinto.

Lisäksi korkeakoulut saisivat esityksen mukaan entistä vähemmän rahaa sellaisista tutkinnoista, joita ovat suorittaneet ihmiset, jotka ovat jo aiemmin suorittaneet toisen samantasoisen tutkinnon. Rahaa tulisi puolestaan entistä enemmän tavoiteajassa suoritettujen tutkintojen perusteella.

Järjestöt pelkäävät alanvaihtajien puolesta

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ja Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ovat jättäneet eriävän mielipiteensä ehdotetuista muutoksista. Niiden mukaan korkeakoulujen tulisi saada toisen samantasoisen tutkinnon suorittamisesta yhtä paljon rahaa kuin ennenkin.

”Rahoitusmallin muutokset jatkavat Suomen kehitystä kohti tulevaisuutta, jossa nuoret joutuvat tekemään painavat päätökset tulevaisuudestaan entistä nuorempana. Yhä nuorempana pitäisi valita mille alalle haluaa ja tämä valinta pitää tehdä kerralla oikein, ellei halua vaikeuttaa opintoihin pääsyänsä huomattavasti”, SAMOK lausuu kannanotossaan.

SYL ja SAMOK vastustavat myös sitä, että tutkinnon suorittamisesta tavoiteajassa tulisi entistä tärkeämpi asia korkeakoulutuksen rahoituksessa. Niiden mukaan suunta on huono, koska korkeakouluilla on melko vähän mahdollisuuksia kirittää opiskelijoita valmistumaan nopeammin.

Myös Professoriliitto on jättänyt työryhmän ehdotuksesta oman eriävän mielipiteensä. Sen mielestä yksittäisen korkeakoulun rahoituksen vakautta ei olla esityksessä turvattu riittävällä tavalla. Erityisen huolestunut Professoriliitto on Lapin yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta ja Taideyliopistosta, joiden saama rahoitus uhkaisi laskea jopa miljoonilla vuosina 2025–2028.

Strategiarahoitukseen muutoksia

Korkeakoulujen rahoitusmalli on monimutkainen kokonaisuus, jossa rahoitusta myönnetään monien eri asioiden perusteella. Kullekin asialle on määritelty oma prosenttiarvonsa. Yhden prosenttiyksikön muutos eri asioiden painotuksissa olisi merkinnyt esimerkiksi tänä vuonna yliopistoille noin 18,8 miljoonaa ja ammattikorkeakouluille noin 8,8 miljoonaa euroa.

Työryhmän esityksen mukaan korkeakoulujen perusrahoitus kohdennettaisiin edelleen yhtenä kokonaisuutena korkeakoululle, jotka saisivat päättää itsenäisesti siitä, miten ne käyttävät niille myönnetyt rahat.

Nykyisestä strategiarahoitukseen kuuluvasta valtakunnallisesta ohjelmarahoituksesta luovuttaisiin. Sen sijaan strategiarahoitusta kohdennettaisiin korkeakoululähtöisesti kunkin korkeakoulun strategiseen kehittämiseen, profiloitumiseen sekä yhteistyön ja työnjaon tukemiseen. Työryhmä perustelee muutosta korkeakoulujen itsenäisyyden tukemisella.

Yliopistoissa strategiarahoituksen painoarvo rahoitusmallissa pienenisi, mutta ammattikorkeakoluissa se pysyisi ennallaan. Yliopistojen kohdalla se osuus rahoituksesta, joka on ennen määräytynyt strategiarahoituksena, määräytyisi jatkossa koulutukseen ja tutkimukseen liittyvien kriteerien, kuten suoritettujen tutkintojen määrien, perusteella.

Työryhmä esittää myös, että yliopistot saisivat entistä enemmän julkista rahoitusta sen perusteella, kuinka paljon ne onnistuvat hankkimaan kansainvälisesti kilpailtua tutkimusrahoitusta tai tutkimusrahoitusta esimerkiksi yrityksiltä. Näin yliopistoja haluttaisiin kannustaa entistä vahvemmin hankkimaan rahoitusta muualta.

Taustalla kansainvälisiä vertailuita

Työryhmän puheenjohtajana on ollut OKM:n kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Työryhmässä on ollut mukana edustajia muun muassa Professoriliitosta, Tieteentekijöiden liitosta, Yliopistojen rehtorineuvosto Unifista, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenesta ja opiskelijoita edustavista järjestöistä.

Työryhmän työtä on tukenut korkeakoulujen ohjaus- ja rahoituskäytänteiden kansainvälinen arviointi, jonka yhteydessä kuultiin korkeakouluyhteisöä ja sidosryhmiä. Lisäksi työryhmä on työssään hyödyntänyt taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tekemiä selvityksiä, joissa on vertailtu Suomen korkeakoulujärjestelmää ja rahoituskäytänteitä muiden samankaltaisten järjestelmien kanssa.

Työryhmän työ jatkuu korkeakoulujen ohjauskäytänteiden uudistamisessa ja sopimuskauden 2025–2028 valmistelussa. Erityisesti se aikoo keskittyä yhteiskunnan osaamistarpeiden sekä toimialojen ja alueiden kehittämistarpeiden tunnistamiseen.

•

Kuvassa opiskelijoita Lapin yliopiston F-siivessä. Kuvan lähde: Tuomas Uusheimo, Lapin yliopisto.