Hallitusohjelman mukaan Suomi puolittaa turpeen energiankäytön vuoteen 2030 mennessä, mutta monin paikoin se on vähentynyt jopa odotettua nopeammin. Suuntausta on vahvistanut myös päästöoikeuksien hinnan nousu.

Energian hinnan nousu on herättänyt keskustelua siitä, tulisiko turpeen energiankäyttöä jälleen lisätä. Turve on perinteisesti toiminut Suomessa kriisipolttoaineena. Suomen ilmastopaneeli kuitenkin katsoo, että turpeen vähentämisen peruslinjaa ei ole syytä muuttaa.

Ilmastopaneelin mukaan maankäytön ohjauksen tulisi mukaan olla pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Se peräänkuulluttaa kansallista suunnitelmaa, joka ohjaa hallittuun ja oikeudenmukaiseen turvepeltojen alan pienentymiseen.

"Maanomistajat kaipaavat selkeitä linjauksia ilmastotoimista, lisää tietoa menetelmistä ja taloudellisia kannustimia hillintätoimien toteuttamiseen", Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Lång sanoo ilmastopaneelin tiedotteessa.

Turvemaita hyödynnetty vain vähän ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Ilmastopaneelin tuore raportti arvioi, että turvemaita on hyödynnetty Suomessa vain vähän ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Taloudellisessa käytössä olevien turvemaiden pinta-alaa tulisi sen mukaan supistaa, ja lisäksi pitäisi etsiä keinoja turpeen hajoamisen rajoittamiseen.

Ilmastopaneelin raportti katsoo, että tukijärjestelmä suuntaa nykyisellään enemmän rahoitusta turvepeltojen pitämiseen maataloudessa kuin niiden ympäristöhaittojen torjumiseen.

"Kiireellisin kehityskohde maankäytön kestävämmässä ohjauksessa on uusien ojitusten ja muiden turvemaiden käytön intensiivisyyttä lisäävien toimien hillitseminen. Myös olemassa olevien ojien syventämisen tulisi olla luvanvaraista", Lång sanoo.

Ilmastopaneelin mukaan tarvitaan uudenlaisia kannustamia turvepelloista luopumiseen ja niiden käytön muuttamiseen. Voitaisiin tukea esimerkiksi pohjaveden pinnan nostamista turvepelloilla eli niiden vettämistä.

Uudelleen vetetyillä turvepelloilla voitaisiin tuottaa biomassaa, jota olisi mahdollista hyödyntää vaikkapa energiantuotannossa. Osa tällaiseen viljelyyn soveltuvista kasveista olisi hyödynnettävissä myös muun muassa rehuksi, rakennusmateriaaleiksi tai joidenkin muovia sisältävien tuotteiden korvaajiksi.

•

Kuvassa turvetuotantoalue Lappajärven ja Lapuan rajalla. Kuvan lähde: Santeri Viinamäki, Wikimedia Commons.